sunnuntai 26. elokuuta 2012

Sportscar Breakfast Club (elokuu 2012)

Paippisten Moottorikahvila on tietysti jo itsessään vierailun arvoinen, mutta siellä olevat tapahtumat ovat jo ihan oma lukunsa. Oma Aika on vieraillut tapahtumissa ennenkin (esim. Stadin Pärtsärien vierailuJamb-o-ree, kauden avaus, Lada-kerhon kokoontuminen jne.), mutta ensimmäistä kertaa Sportscar Breakfast Clubin tapaamisessa.

Tapahtuman idea on selkeä: tullaan urheiluautolla aamiaiselle. Ja urheiluautolla tarkoitetaan ihan oikeasti urheiluautoa eikä teinibemareita tai muita karvanoppa-autoja ja virityspelejä.

Kuinka monta Porschea, Ferraria, Lamborghinia, Corvettea ja harvinaisia erikoisuuksia olet nähnyt Suomessa kerralla? Tai Lotus (Caterham) Seiskaa vierekkäin? Tuskin niin monta kuin Moottorikahvilassa rutiiniaamiaisella... taisi nytkin olla 140. Japanilaisia, amerikkalaisia, eurooppalaisia erikoisuuksia ja esimerkiksi muutamia kymmeniä Porscheja. Piha tupaten täynnä, tien varret pitkälle tupaten täynnä. Siinä täytyy osallistujien ymmärtää, että sieltä ei pihan perältä poiskaan lähdetä tuosta vain vaan vasta sitten kun kymmenet muutkin ovat lähdössä. Edes urheiluautolla ei saa olla kiire.

Tapahtumaan ei kannata perusautolla tulla tai ainakin se kannattaa suosiolla jättää ainakin kilometrin päähän. Piha-alueelle etenkään ei tapahtuman aikaan päästetä kuin ihan oikeita urheiluautoja. Viivi II oli luonnollisesti paraatipaikalla risteyksen vieressä, mutta sehän onkin eri asia. 


Kuten aina - klikkaa kännykkäkuvat suuremmiksi!
















































  




Pääkuvaaja kuvattuna

tiistai 21. elokuuta 2012

Hirviö? Zombi? Maailman kummallisin moottoripyörä

Taannoin tuli näillä sivuilla ihmeteltyä outoja CX:iä, sitten kummallisiä prätkiä ylipäätään, mutta sitten tuli vastaan tämä. Pertti L:n luomus, joka ällistyttää jokaisen vastaantulijan. Pyörä näyttää siltä, että se on ensin poltettu kokonaan ja sitten toisen maailman sodan aikana upotettu merenpohjaan, mutta että se on omin voimin sieltä sitten rullannut rantaan ja siihen on tarttunut merenpohjasta kaikenlaista uponneista laivoista ja sukellusveneistä – nyt se on tullut maanpäälle järkyttämään herkkäsieluisimpia. Taannoin laitoin linkin tuosta pyörästä eräälle kansainväliselle mp-sivustolle ja sanoin, että se on Suomen omituisin katukelpoinen moottoripyörä. Moni kommentoi, että tämä olisi kummallisin missä päin maailmaa tahansa.


Maailman oudoin moottoripyörä - world's weirdest motorbike
Hirviö Moskovassa, jossa haastattelu tehtiin, sillä pyörässä
on erityinen häivetekniikka, joka tekee siitä täysin näkymättömän
Venäjän miliisille...  ;)
Vaan pieni yllätys kaikille ja samalla tiedonanto tätä sivustoa mahdollisesti lukeville poliisiviranomaisille: pyörä on rekisteröity, muutoskatsastettu kahdesti rakentamisen edistyessä ja ratsattu vielä tiellä useampaan kertaan erittäin perusteellisesti. Kyseessä todellakin on siis täysin katuliikennekelpoinen moottoripyörä.


Ensimmäisen kerran pyörä on katsastettu originaalina Dnepr-moottoripyöränä 2009, kun se tuotiin maahan. Käytännössä Dnepr on sama pyörä kuin Ural. Alunperin Pertillä oli ajatus entisöidä tämä itämaan ihme, mutta huomattuaan näitä olevan Suomen kaduilla jo melko runsaasti, Pertti päättikin tehdä pyörästä "jotain vähän erikoisempaa". Ilmausta voi pitää kohtalaisen vaatimattomana, kun tuloksena on ehkä yksi maailman kummallisimmista moottoripyöristä.


Moottorina on nykyään Jaltan V4-moottori, jossa namia tarjoilevat VW Kuplan tupla-Weber -virityskaasarit - ja niitä varten tankkia piti leventää 30 senttiä, jotta kaasarit saatiin siitä läpi! Huomatkaa kuvista, miten tässä Ukrainan Mersussa on mm. custom-miesten hapsujen tilalla ketjut, venttiilikopan pultit ovat harjaterästä kromipulttien sijaan (ja harjaterästä ja kettinkiä on paljon muuallakin!). Paineilmakäynnistys, jousitetut selkänojat ja kaukosäädettävä peili, tulitikku nopeusmittarina (jonka näkee vain matkustaja!), radiota varten posliinisulake ja kuitenkin usb-liitin, jalanmalliset jalat, 16-kiloinen harjateräksinen ohjaustanko ja miljoona muuta täysin ainutlaatuista yksityiskohtaa. Pyörä on lujaa rautaa, joka on vain pinnalta ruostutettu suolahapolla.


Peräkärry, jossa tietenkin on miehekkään kokoinen grilli, on sekin oma lukunsa. Sen historia alkoi pellosta löytyneestä tynnyristä ja jostain eteen tulleesta hevoskärryn akselista. Pitkät puupuolat korvattiin harjateräs-"pinnoilla", lokarit tehtiin 200-litran tynnyristä, vanteet ovat peltoautosta ja ylipäätäänkin osat ovat - pellolta.


Kun Pertti ensimmäisen talven jälkeen vei pyörän katsastettavaksi, oli ensimmäinen reaktio katsastusmiehellä, että "linnassa on jos tuolle leiman laittaa!". Vaan niin sai katsastusmies todeta saman minkä poliisit muutamaan kertaan maantiellä: pyörä on laillinen peli. Joka kevät pyörä on talvisten muutosten jälkeen viety leimattavaksi uusien muutosten osalta ja aina on pykälät täytetty. Vaan uskokaa tai älkää: Pertin mielestä pyörä on liian tavallinen ja mielessä on hurjia ideoita - niistä kuulette sitten keväällä... tai näette!


Alla on kännykkäkuvia, klikkaa suuremmiksi!

  
"Ukrainan Mersu"

Huomaa "custom-hapsut" ja selkänojan jousitus

Turvallisuutta - etteivät housut pala...





Tupla-Weberit tankista läpi

Huomaa harjateräs-"pultit"






Oikealta säädettävän vasemman peilin säätömekanismi

Pieni vipu oikeassa sarvessa säätää vasemmalla olevaa peiliä

Nopeusmittari (huomaa tulitikku!) - matkustajalla...



Öljytikku


Huomaa radiota varten sulake ja usb-liitin!




Matkustajan selkänoja on joustava







Perinteinenkin entisöinti sujuu