keskiviikko 29. elokuuta 2018

Norja, osa 1: Pohjoiseen - katastrofaalinen alku




Norja 2018




Osa 3 - Lofootit

Osa 4 - Narvik






Osa 10 - 

Osa 11 - 

Osa 12 -


Pohjois-Norja, samalla Suomen Lappi ja Pohjois-Ruotsiakin moniosaisena vinkki-, idea- ja kuvakavalkaadina. Tämä ensimmäinen osa on vähän suppea, tällä asetetaan enemmänkin vasta pohja tuleville jutuille...  Tulossa onkin paljon todella upeaa heti seuraavassa osassa! Sen sijaan nyt poikkeuksellisesti on enemmän omasta ajasta eli katastrofaalisesta alusta.


Valmistautuminen

  1. Huolla pyörä
  2. Varmista renkaiden kunto
  3. Suunnittele tarkka reitti. Ei! Mieti vain kiinnostava suunta ja aja tilanteen ja sään mukaan!
  4. Suunnittele tarkka aikataulu. Ei! Aja vain miltä tuntuu! Aikataulu stressaa eikä se kuulu lajiin!
  5. Älä puhu tuntemattomille. Ei! Ole avoin ja tutustu ihmisiin! Sitä saattaa tavata jopa ihmisiä, jotka jo yhden tapaamisen jälkeen voisi kutsua vaikka kotiinsa yökylään.

Pohjoinen


Pohjoisessa on aivan oma tunnelmansa, upeat maisemat ja ajaminen itsessään tuo elämystä kaikkien kohteiden lisäksi. Etelästä pohjoiseen voi mennä nautiskellen pienempiä teitä, vaikkapa pienempiä paikkakuntia koukkaillen, kuten tässä reissussa. Toinen tapa on tietenkin ajaa suoraan pohjoiseen - esimerkiksi Helsingistä Nelostietä (E75) Rovaniemelle. 

Nelostie on tietenkin tylsä, mutta on siinä kauniitakin paikkoja matkalla sekä hyviä taukopaikkoja. 

Rovaniemellä viihtyy kyllä, siellä on panostettu siihen hyvin. Joulupukki löytyy kesälläkin ja joulutunnelma esimerkiksi Joulupukin lomakylästä, kaupungissa puolestaan löytyy nähtävyyksien lisäksi niin terasseja kuin uimarantaakin. 



Aamulla kuuden aikoihin... 






Oulun seuduilla tie on remontissa ja rajoitukset 30 - 100 km/h 




Suosittu taukopaikka Neste Lapintuuli on  Oulun ja Kemin välillä



Eräs blogin lukija oli järjestänyt meille yöpymisen Joulupukin lomakylästä eli Santa Claus Holiday Villagesta. Samalla alueella on kaikkea joulusta ja napapiiristä, Joulupukin kauppaa ja itse Joulupukinkin voi tavata! Lisäksi siellä on erinomaiseksi todettu ravintola Three Elves. Tietenkin kylä on kesälläkin kliseisen jouluinen, mutta toisaalta jos nyt jonnekin, niin tuonne napapiirillehän se sopii!


Mökit ovat hyvä vaihtoehto motoristeille, pyörät saa eteen ja mökeissä viihtyy hyvin! Sisustuksessa on toteutettu paljon turistien kliseisiä odotuksia sarvista alkaen. 



Ravintola Three Elves oli sisältäkin sitä, mitä Lapista kuvittelisikin, ja ruoka oli todella hyvää!   



 


Joulupukin kauppa on nimenomaan turisteille - tapaa Joulupukki, kirjoita Joulupukille ja kaikenlaista jouluun ja Lappiin liittyvää tavaraa myynnissä. Siellä oli "perusturistikrääsän" lisäksi ihan laadukastakin tavaraa myynnissä, sekä kaikenlaista hauskaa.
 

  
Rovaniemestä ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen uimaranta, mutta niin vain siellä on hieno ranta! 

Lapin henkeä kaduillakin

  Päivällä...
...keskellä yötä, aurinkohan ei laske...
...ja aamulla varhain.

 
Kirkkaassa päivässä ja aamuyön sumussa


Napapiirin ylittäminen on ensimmäisellä kerralla elämys, näin myöhemmin se on edelleen aina ihana hetki!


Ounasjoen rannalla voi viihtyä hyvin

Rovaniemen keskustassa on monia hyväksi todettuja hotelleja. Tällä kertaa tuli tutustuttua Pohjanhoviin - helteellä olisi kaivannut ilmastointia. 






Omaa Katastrofaalista Aikaa


Lauantaiaamulle oli suunniteltu lähtö - mutta torstai-iltana Hra Oma Ajalle sattui onnettomuus hänen tehdessään hommia, joita hänen terveydentilassaan ei pitäisi edes tehdä. Jalkaan tuli 30-senttinen syvä repeämä, mutta pahimmat vammat tulivat kylkeen - murtunutta kylkiluuta ja syvälle kylkeen sisäisiä vaurioita. Ambulanssi vei samantien sairaalaan. 

Kaikille oli selvää, ettei Hra Oma Aika voi lähteä matkalle, sillä liikkuminen oli erittäin vaivalloista ja ilmeisen tuskaista. Edes vaaka-asennossa nukkuminen ei onnistunut eli Hra Oma Aika vietti yönsä tuoleissa ja vastaavissa vahvasta kipulääkityksestä huolimatta. Viivi lähtisi siis yksin tai odottaisi myös.

Kaikille matkan lykkäys oli siis selvää, paitsi omasta mielestään vahvatahtoiselle, muiden mielestä itsepäiselle Hra Oma Ajalle. Ajaessa kuulema sattuisi vähiten. Hän ei itse päässyt pyörän päälle eikä pyörän päältä pois, mutta liikkeellä olimme lauantaiaamuna kello 05:55 kohti Rovaniemeä.

Ajo sujui hyvin, pari taukoa samoin, mutta Rovaniemen jo lähestyessä alkoi niin kova ukkossade, että lähes kaikki autotkin pysähtyivät tien sivuun. Kaksi moottoripyörää silti jatkoi matkaa, mutta vauhti oli pakko hidastaa paljon alle rajoituksen. 

Sitten Hra Oma Aika alkoi valittaa - ei kipujaan, vaan että kytkin ei irrota kunnolla ja vapaata ei meinaa löytyä. Joulupukin lomakylään Napapiirille silti päädyttiin. Aamulla kytkinvaijeria tarkistettiin, ja se näytti ihan ehjältä ylä- ja alapäästä. Jotain oli kuitenkin vialla. Blogimme lukija, joka ennenkin on auttanut, järjesti meille avuksi uuden mahtavan tuttavuuden, joka osaa korjata mitä vain. Hän irrotti tankin ja kävi ilmi, että vaijeri kuorineen on joskus sen alla jostain syystä taittunut terävään kulmaan, sitten oiottu, muttei ole siitä oikomisesta huolimatta toennut vaan kuori on hiertänyt vaijeria - nyt siinä oli enää muutama säie jäljellä! 

Mistä uusi vaijeri sunnuntaina? Tilaamalla BMW:n kautta menisi ainakin viisi päivää, mutta Hra Oma Ajalla oli varavaijeri - Helsingissä. Se tilattiin Jetpakilta lentokoneella toimitettavaksi Rovaniemelle. Jos sen olisi halunnut jo muutaman tunnin päästä eli illaksi, niin se olisi maksanut lähemmäs 400 euroa. Jos sen sijaan riittäisi, että se on aamulla ennen kahdeksaa hotellissa, niin hintaa tuli 217 euroa. Yöllä tuskin olisi ajettu eli aamu riitti hyvin. 

Tulihan vaijerille hintaa, mutta edellisellä vaijerilla oli ajettu viidessä vuodessa jo yli 160 000 kilometriä eli 160 miljoonaa ilometriä (sitä edellinen kesti vain 120 000 km). Jos uusi kestää yhtä kauan, niin ei siitä paljon hintaa ilometriä kohden tule... Mutta mikä tuuri, että se katkesi Rovaniemellä eikä jossain myöhemmin keskellä vuoristoa kaukana mistään huollosta ja lentokoneista. 

Matkaan tuli siis yhden päivän viivästys, mutta toisaalta toinen päivä, ilta ja yö Rovaniemellä oli oikein mukava - paitsi Hra Oma Ajalla, joka nukkui jossain tuolissa. Toisaalta ei se yö hänellä olisi ollut sen mukavampi missään muuallakaan.

Aamulla respasta löytyi luvattu vaijeri, ja uusi tuttavuus asensi sen hetkessä ja matka jatkui - siitä seuraavassa osassa ja silloin päästäänkin jo Pohjois-Ruotsiin, mm. Kiirunaan. Upeita paikkoja ja vinkkejä voi luvata!

Vaijeri oli ehjä ylä- ja alapäästä...

...mutta keskeltä, tankin alta, se oli joskus taittunut ja hiertynyt paria säiettä vaille poikki. Hyvä että se tapahtui Rovaniemellä eikä jossain vuorten keskellä! Sinne ei lentorahtikaan tulisi helposti...

Lentokoneella saapui varavaijeri nopeasti ja Lapin Miehet asensivat sen nopeasti paikoilleen!




Mökki oli 68, olisiko 69 ollut parempi...? :D 


Kun ajoon tuli tauko, voi vaikka vähän koeistua toisenlaisia kulkupelejä!

Nauttimista kesästä Joulupukin kylässä

Mökissäkin oli mukavaa, tunnelma oli tavallaan jouluinen keskellä kesää!

 
Pohjanhovissa tuli ukkoskuuro, piti vaihtaa pidempään mekkoon...
. . . . . 

sunnuntai 19. elokuuta 2018

Aina löytää, vaikkei edes etsisi (Mikkeli, Läsäkoski, Serlachius Museot,...)

Useimmat varmaan ovat jo palailleet tai palailevat pian lomilta töihin ja isommat prätkäreissut ovat takana. Jatkamme siis vinkeillä, jotka sopivat päiväreissuihin ja viikonloppuihin, isompien reissujen vinkit tulevat sitten myöhemmin.... Suomessa kun riittää enemmän nähtävää kuin yhteen ihmiseloon mahtuu!
(Nämä kuvat ovat alkukesältä, nyt käsi on murtunut ja ajossa pieni tauko, kuten edellisessä jutussa kerrottiin...)


Mikkeli

Mikkelistä on vinkkijuttuja tullut aiemminkin, esimerkiksi "Aina voi löytää uutta tai nauttia tutuista" ja "Mikkeli pystyssä? Parikkalassa parkumassa?". Mikkelin tapahtumista Oldtimer Run on ollut esillä parinakin vuotena. Mutta Mikkelissä on paljon muutakin! On Kenkäveroa, Mannerheimin junavaunua, Naisvuori ja kaikenlaista - lisäksi siellä on kiva tunnelma, ainakin kesäisin. 

Mikkelin ympärillä on myös aivan mahtavia pikkuteitä joka suuntaan ja isompienkin teiden varrella on nähtävää.  

Mikkelin lähellä on myös mm. Läsäkoski, josta emme olleet ikinä kuulleet, mutta se on erittäin luonnonkaunis paikka, pysähtymisen arvoinen kohde Mikkelin ja Jyväskylän välillä. Jollain tapaa aikaan unohtunut pieni Eden.

Serlachiuksen taidemuseot Mäntässä

Museoita on kaksi, eivätkä ne ole vierekkäin. Eli jos opasteiden avulla löydät toisen, etsi vielä se toinenkin. Etäisyyttä on vain muutama kilometri, mutta luonteeltaan ne ovat hyvin erilaisia. Niissä on perinteistä taidetta (jota mekin ymmärsimme) ja sitten on modernia taidetta (jota emme aina ihan ymmärrä edes taiteeksi). 


Miten nuo Mikkeli ja Mänttä liittyvät toisiinsa? No eivät oikein mitenkään (paitsi alkukirjain M), mutta niiden väli on täynnä kivoja mutkateitä! Lähtöpaikka oli nimittäin Mikkelissä, josta menimme Korpilahdelle VVM-tapaamiseen, josta vain jatkoimme samaan suuntaan ja päädyimme Mäntän kautta Poriin. Poriin lähinnä siksi, että kun siihen suuntaan tuli Mikkelistä lähdettyä, niin ei sitten viitsinyt pysähtyä ennen merta. Korpilahden suuntaan kannattaa ajaa siksikin, että Vääksy- Sysmä - Korpilahti on Suomen hienoimpia mutkareittejä - tällä kertaa vain tuo viimeinen osuus.




Sitten kuviin, jotka kertovat enemmän kuin sanat:

Mikkelin seutu

Torilta pääsee asemalle suoraa reittiä 


Mitä kupolin alla lienee? 


  
 Kesän kallein hinta löytyi Mikkelin satamasta








  



  


  
  

  











  
 Mikkelin kirkot


Mannerheimin (ja muun esikunnan) junavaunu - Mikkelissähän oli Päämaja 



Uuteen rakennukseen tulee upea senä! Kuva ei tee oikeutta sille, miten valo meni siitä läpi 


  
Kirkkomuseo

Uuden ja vanhan arkkitehtuurin kohtaaminen....... 




 Pikkutie Mikkelin länsipuolella


  

Kannattaa aina välillä poiketa ihan pienillekin teille 



  



 Läsäkoskella


Leveä koski muuttuu yks kaks...

...kapeiksi pieniksi paratiisipoluiksi 










 Kohti Korpilahtea















Serlachiuksen taidemuseot Mäntässä












 Herrat Serlachiukset










Omaa aikaa Mikkelissä




Mikkelin tori oli tyhjä

Hotellin parkkiksella oli varattu katon suojasta prätkille omat paikat

Tarkkailua Porrassalmen taisteluiden suuntaan

 Hyvin tuli syötyäkin...


  

Ihanuus: creme brulee

Vähän kuiva uima-allas Mikkelin torilla... 



Ikkunan takana oli joskus Mannerheim 


Sisälle ei päässyt

Viivi, yöpaita, satiini, nightgown, satin 
Mikkelissäkin saa kokea nautinnollista elämää muutenkin kuin pyörän päällä!
. . . . .