lauantai 9. marraskuuta 2019

Davás 6: Hammerfest ja Gildetun - ylhäältä näkee enemmän




Kuudennessa osassa edetään Kaarasjoelta kohti Lemmijokea, sieltä Skaidin kautta Hammerfestiin. Hammerfestissa nautiskellaan hetki ja seuraavana aamuna sieltä kohti Altaa, josta läpi etelään Gildetuniin. Gildetunista eli Naavuononvaaralta kuljetaan vielä Tromssaan.
Tämän jutun reitti. Klikkaa kartta isommaksi!
Neljä viikkoa pohjoisessa 2019

Davás 1: Pessimismi Kainuussa saa iloiseksi! 

Davás 2: Sisään vain eli nautintoja Lapissa!
Davás 3: Varangin vuonon eteläpuolella
Davás 4: Hamningberg - koska se on olemassa
Davás 5: Ilmastonmuutos Berlevågista Kaarasjoelle
Davás 6: Hammerfest ja Gildetun - ylhäältä näkee enemmän
Davás 7: (tulossa)
Davás 8: (tulossa)
Davás 9: (tulossa)
Davás 10: (tulossa)
Davás 11: (tulossa)
Davás 12: (tulossa)
Davás Bonus: (tulossa)




Kaarasjoelta Hammerfestiin

Tuttu tie Lemmijoen kautta Skaidiin ja edelleen Hammerfestiin. Skaidissa oleva ainoa taukopaikka ei hinta/laatu-suhteeltaan edusta kärkipäätä - kannattaa syödä vähän myöhemmin jossain muualla, jos nälkä sen sallii. Kannattaa myös ajaa vähän ohi Hammerfestin sillasta, pieni rantatie on kaunis. Se on kuitenkin umpikuja eli lopulta on palattava sillalle.


Pian Kaarasjoelta lähdön jälkeen näkyvät ensimmäiset lumihuippuiset vuoret




Sivuteille poikkeamalla näkee enemmän





Lemmijoen jälkeen Porsangin vuono, tuttua tietä Jäämeren viertä pohjoiseen




Andreas Porsanger, ensimmäinen saamelainen pappi. Hän on myös oman kielensä eli saamen ensimmäinen tutkija.




Olderfjordista käännytty kohti Skaidia








Skaidissa oli kaikenlaista porukkaa tauolla...




Hra Oma Aika saapuu Wolfgangillaan.









Hammerfestin sillan alta kulkee kiva pieni rantatie









Hammerfestin sillalla tuntuu olevan aina poroja












Hammerfest

Hammerfest on kunta ja kaupunki Valassaaressa (norjaksi Kvaløya). kaupungin tunnettuus on paljon suurempi kuin sen todellinen koko, reilut 10 000 asukasta. Kaupunkioikeudet se sai 1700-luvulla, mutta asutusta siellä on ollut jo kivikaudella (silloinhan oli paljon lämpimämpää kuin nyt). 1800-luvulla se oli ehkä yllättäen jo Napoleonin sodissa osapuolena, kun Tanska-Norja oli Napoleonin puolella ja englantilaiset sotalaivat hyökkäsivät sen kimppuun. Kaupunki paloi 1890, mutta uudelleenrakentamisen yhteydessä se sai 1891 ensimmäisenä kaupunkina pohjoisessa Euroopassa sähkövalot kaduille. Hammerfest, kuten liki kaikki pohjoisen Norjan kaupungit, tuli poltetuksi Toisen Maailmansodan lopulla. Vain yksi rakennus selvisi, pieni hautauskappeli. Hammerfest mainostaa itseään Norjan ja Euroopan pohjoisimpana kaupunkina, mutta sitä se ei ole, Hånningsvåg on aika paljon pohjoisempana.

Hammerfest on silti varsin miellyttävä kaupunki turistinkin silmin. Hammerfestissa esiteltiin viimeksi tässä "Norja? Jos se on uskonto, minä liityn siihen!" -jutussa 2017. Meridian ja muuta on esitelty siinä, mutta nyt esitellään vähän muuta Hammerefestin tunnelmaa. Varsinaisia nähtävyyksiä ei niin paljon olekaan, enemmänkin elämyksiä. Isbjørnklubben rannassa on samaan aikaan pieni museo, turisti-info ja matkamuistokauppa. Varsinainen Hammerfest-museo (jälleenrakennusmuseo) jäi näkemättä, koska se on auki vain muutaman tunnin keskellä päivää. Hammerfestissa olisi myös mahdollista koettaa nähdä pyöriäisiä ja muita veden eläviä meressä touhuamassa, mutta ne jäävät johonkin tulevaan reissuun. 

Ehkäpä paras ja "pakollinen" nähtävyys Hammerfestissa on Hammerfest itse - ja sen näkee parhaiten viereisen vuoren laelta. Rannimmainen huippu ei ole alkuunkaan korkea, mutta Norjalaiseen tapaan se nousee jyrkästi merestä. Sinne voi nousta prätkällä kiertämällä sivummalta vähän loivempia rinteitä - tai sitten nousemalla suoraan keskustasta Sikksakk-polkua ylös. Sitä ei voi suositella kovin huonokuntoisille tai sydänvaivaisille. Ylös kiivettyään näkee loistavasti koko Hammerfestin. Samalla huomaa, että vieressä on aina korkeampi huippu, ja jos sinne nousee, huomaa vielä korkeamman, ja vielä korkeamman,... mutta riittää, että nousee tuon polun ylös. Sieltä näkee erinomaisesti ja riittävästi!

Hammerfestin keskusta on eläväinen, satama ja katuelämä nivoutuvat luontevasti yhteen kuten niin monissa Norjan kaupungeissa. Kesäisin tuntuu olevan aina jotain tapahtumaakin ja ihmisiä liikkeellä. Liikkeellä on myös erittäin runsaasti poroja koko Valassaaren alueella, Niitä on kaupungissa ja teillä ja jopa Hammerfestin sillalla liki aina. Ns. pimeisiin mutkiin kannattaa siis mennä hyvin maltillisesti.

Saapuminen Hammerfestiin näyttää tältä


Hammefestin vanhin rakennus - ainoa, jota ei poltettu 1945


Uusi kirkko on 60-luvulta





Hammerfestissa on paljon poroja

Prätkille löytyy ilmainen pysäköintipaikka - muutoin pysäköinti keskustasa on maksullista

Jääkarhuseura on turisti-info, museo ja matkamuistomyymälä




Sikksakkveieniä voi suositella, mutta se ei ole ihan kevyt reitti. 
Se löytyy, jos torin kohdalta kävelee kohti vuorta




Ylhäällä on ravintola, joka ei ole ollut auki siellä ollessamme


Sieltä näkee koko kaupungin




Ylhäällä huomaa, että ylemmäskin pääsee - ja huipulta huomaa, että vieressä on korkeampi huippu. Sieltä huomaa, että sen vieressä on vielä korkeampi huippu. Sieltä taas huomaa, että...





Gildetun

Skaidilta Altaa kohti laskeutuessa on kivoja mutkia (niistä on kuvia aiemmalta reissulta siellä), mutta tietenkin eteen osuu joku "kaikkienkaveri". Altasta kun jatkaa matkaa etelään (ja poikkeaa ensin hienossa Tirpitz-museossa!), näkee loputtomasti hienoja vuori-meri-maisemia (ja poroja tiellä!), mutta huippuhetki koittaa pitkän nousun jälkeen, kun saavutetaan Naavuononvaaralla (Kvænangsfjellet) Gildetun. Näkymää on kymmeniä kilometrejä! Hotellin ja mökkien lisäksi siellä on myös palveluja ja kahvila. Vaikka se on valtatie E6:n varrella, niin etenkin talvisin tie saattaa olla suljettu keliolosuhteiden takia. Lunta oli ihan reilusti vielä heinäkuun lopullakin! 

Aamuvarhaisella pois Hammefestista


Hammerfestin sillalla taas poroja




Jos vahingossa ajaa pikkuisen kovempaa, voi joutua kanttailemaan vähän enemmän...






Nousua Skaidista ylös




Noustessa tulee vastaan hieno vesiputouskin. Läheiseltä taukopaikalta ei ole pitkä matka sen luo.



Sitten alkaa lasku alas päin, ruoho alkaa korvautua vaivaiskoivuilla ja muilla




Altan päässä on jo mutkia, joissa voi nautiskella - ellei eteen osu tötteröitä

Lyngenin alpit alkavat vallata maisemaa. 

Komeissa maisemissa kohti Altaa


Altan eteläpuolella kannattaa tämän sillan jälkeen kääntyä vasemmalle vanhalle tielle kohti Tirpitz-museota, joka on aiemmin esitelty tässä jutussa. Ulkoapäin ei usko, miten hieno museo sisällä on...









Ohi ja lujaa!






Sitten alkaa nousu kohti Gildetumia












Lumessa voi jäähdytellä




Kohti Tromssaa
Matkaa Gildetunilta oli vielä 265 kilometriä eli 265 000 ilometriä kohti Tromssaa. Maisemat ovat upeita



























Omaa Aikaa Hammerfestissa (ja muualla)

Lemmijoelta Skaidin kautta Hammerfestiin oli tällä kertaa aurinkoisessa kelissä paljon "lyhempi" matka ajaa kuin edellisekerralla kostealla, jopa hieman sateisella kelillä. Hammerfestista seuraavana päivänä Skaidin yli Altaan oli niinikään selkeästi lyhyemmän tuntuinen matka kuin edelliskerralla, mutta ensikerta Gildetunilla säväytti maisemillaan! Gildetunin maisemat olivat niin kauniita, siellä olisi viihtynyt kauemminkin. Ehkä seuraavalla kerralla voisi jäädä yöksi!



Hammerfest on mukava pieni kaupunki poroineen, tuntuu aina niin kotoisalta, vaikka Helsingissä ei poroja kyllä olekaan... 

Keli suosi hyvin kevyttä pukeutumista. Itse asiassa oli niin lämmintä, että Hra Oma Ajan liikkuminen  oli jo vaikeaa eikä suositeltavaa (ihan kaikki rasitus kiellettyä muutenkin) - ei etenkään ole suositeltavaa kävellä ylämäkeen parin kilometrin päähän kauppoihin ja vielä vähemmän sen jälkeen nousta Sikksakk-polkua ja portaita ylös vuorelle. Selkeäsanaisesta vastustuksesta huolimatta niin kuitenkin tapahtui. Pakotettujen lepotaukojen jälkeen oli taas ihan pakko mennä vieressä olleelle korkeammalle huipulle. Ja sieltä näkyvälle vielä korkeammalle huipulle. Kun sieltäkin näkyi aina korkeampia huippuja, Hra Oma Aika totesi vuorikiipeilyn olevan "ihan p*ska laji", ja niin päästiin vihdoin laskeutumaan hengissä alas. Illalla olikin sitten Viivin aika mennä tervehtimään James Bondia! ;) 

Dolly ja Wolfgang, taustalla Altan uudehko silta


Gildetunissa eli Naavuononvaaralla





Hammerfestissa


 



Norjan suosikki"jäätelöksi" tuli tämä! 


Sikksakkveieniä ylös...


Ylhäällä näkee kaiken


Illalla treffit James Bondin kanssa... ;)

(Jos muuten haluat seurata tätä blogia, niin tämä blogit.fi on ihan kätevä - sinne jos kirjautuu ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa", niin saat aina tiedon, kun tulee uusia juttujahttps://www.blogit.fi/oma-aika )
. . . . .

20 kommenttia:

  1. Teksti ja kuvat niin hyviä, kiitos Viivi 🤗

    VastaaPoista
  2. Upeeta maisemaa joka tavoin! Joskus tonnekin
    PS. Joiko James Bond Cokiksen? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös James Bond tapaa juoda shampanjaa tai Vodka Martineja...

      Poista
  3. Mahtavia kuvia, hyvää stooria ja Viivi on mahtava Hot Wife! Kateeksi käy James Bondia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mahtavat olivat fiilikset, kiva jos se käy ilmi kuvista ja jutuista! :)

      Poista
  4. Hyvä matkakertomus taasen. Tosin parasta olisi ollut olla odottamassa tuon oven takana....

    VastaaPoista
  5. Hienoa tarinaa ja Mahtavia kuvia! Ollapa James Bondina!
    Kiitos jälleen kerran!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä ja kiitos, että aina jaksat kommentoida!

      Poista
  6. Hienoja reissuja!!
    Ottiko agentti007 sisään? :)

    VastaaPoista
  7. Julmaa jättää lukijat oven taakse. Suuta kyllä kuivaa ja jostain syystä kokista mieleni tekevi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös James Bond -elokuvissakin käy aina niin, sitten siirrytään seuraavaan kohtaukseen... :D

      Poista
  8. Upee juttu ja kuvat! Seuraavaa jo odotan!

    VastaaPoista
  9. Söitkö kermajäätelöä niinkuin se perheenisä siinä Kauko Röyhkän Hammerfest-kappaleessa?

    "Vasta siellä missä manner loppuu jyrkänteeseen rauhoittuu hän.
    Vasta Hammerfestin viimeisellä jyrkänteellä
    isä maistaa kermajäätelöä"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonkinmoista kermajäätelöä kyllä! Muttei jyrkänteellä...

      Poista