| Tekisitkö laivan kivestä? Jotkut tekivät, mutta miksi? Muinainen kuningas Ale haudattiin tänne. Kivet muodostavat “laivan”, joka symboloi hänen matkaansa tuonpuoleiseen. Sanotaan, että hänen soturinsa pystyttivät kivet hänen kunniakseen. Tai sitten ei. Paikallisten tarinoiden mukaan paikka olisi ollut jonkinlainen pyhä temppeli, jossa esiviikingit tekivät rituaaleja auringon liikkeisiin liittyen. Auringonnousut ja -laskut osuvat tiettyihin kiviin erityisesti kesä- ja talvipäivänseisauksen aikaan. Tai sitten ei. Uudemmat huhut väittävät, että kivikehässä olisi “energiapisteitä” tai ley-linjoja. Jotkut kokevat paikan erityisen voimakkaaksi tai rauhoittavaksi, vaikka tieteellistä näyttöä tästä ei ole. No, ei sitä tietysti voi kieltääkään, kun paikka tuntuu hyvinkin rauhalliselta niittykukkulan päällä meren rannassa. Paikassa on tilaa ajatella. Tai ainakin tilaa sille, että joku 1400 vuotta sitten nosteli 2-tonnisia kiviä laivan muotoon. Mitä sitä muutakaan tekisi? Prioriteetit olivat kohdallaan… ainakin kivien asettajien mielestä. Tai sitten ei, koska aina on tietysti SE teoria, joka yleensäkin ratkaisee kaikki vanhat mysteerit. Ja ehkä uudemmatkin. Avaruusoliot. Kuten moniin suuriin kivirakennelmiin, myös tähän on liitetty villejä teorioita avaruusolennoista tai muinaisesta kadonneesta teknologiasta. Tähän ei tosin hirmu yllättävästi löydy arkeologista tukea. Luultavasti kyseessä on useampikin asia. Muistomerkki, pyhä paikka ja tarkoituksellinen suuntaus auringon nousuihin ja laskuihin juuri tiettynä aikana. Virallinen arkeologinen konsensus on, että kivilaiva on rakennettu noin 540–790 jKr. eli myöhäisellä rautakaudella, juuri ennen viikinkiaikaa. Paikalla on kuitenkin vanhempia jälkiä: läheltä on löytynyt merkkejä jopa neoliittisesta (kivikauden) haudasta (n. 3500 eKr.), joten paikka on ollut pyhä tai tärkeä jo tuhansia vuosia ennen kivilaivaa. | Norja 2025:
|
Ales stenar
Ihan pienestä kivilaivasta ei ole kyse. Lajissaan Ruotsin suurimman kivilaivan muodostaa 59 suurta kiveä (punaista ja harmaata graniittia ja kvartsia, pituutta on liki 70 metriä ja leveyttä 19 metriä leveimmässä kohdassa. Laivan keula osoittaa kaakkoon (merelle) ja perä luoteeseen.
Nimi Ales stenar tuli itse asiassa dokumentteihin vasta 1600-luvulla kirkkoherra Niels Ipsen kirjoittamana. Paikalliset kutsuivat siihen asti niitä nimellä Hé stenar, mikä tarkoittaa yksinkertaisesti "Nummen kivet". Eli aika tarkka nimitys nummella oleville kiville. Keksikö kirkkoherra koko jutun? Oletettavasti hän tallensi suullista perimää, mutta historia ei tunne tuollaista Ale-kuningasta.
Tai sitten tuntee. Skandinaavisessa mytologiassa esiintyy nimiä kuten Ale den Starke / Åle av Skjöldungaätten tai Ole, jotka olivat muinaisia tarukuninkaita. 1600-luvun "historioitsijoille" (jotka olivat usein enemmänkin tarinankertojia) oli tärkeää antaa monumenteille sankarillinen alkuperä. Jos paikka oli hieno, sille keksittiin hieno kuningas.
Tai sitten ei. Sanalla "ale" tai "al" on muinaisnorjassa merkityksiä, jotka viittaavat pyhäkköön tai suojeltuun paikkaan. Onkin mahdollista, että nimi ei alun perin viitannut ihmiseen lainkaan, vaan paikan käyttötarkoitukseen. Myöhemmin sana vain vääntyi ihmisen nimeksi, koska se oli helpompi ymmärtää.
Mutta jos kytkemme tämän edellisen jutun yhden mielenkiintoisen kohdan, saamme ehkä lisäselitystä. Kun Ruotsi valloitti Skånen tanskalaisilta 1658, muinaismuistoista tuli tärkeitä. Haluttiin osoittaa, että Ruotsilla on mahtava ja ikivanha historia. Ales stenar kuulosti paljon paremmalta valtakunnan historiassa kuin "ne kivet tuolla nummella". Toisaalta samaisella 1600-luvulla kapteeni Gerhard Buhrman kirjoitti niistä nimellä "Urbani graf" eli Urbanin hauta - kuka sitten oli Urban? Siihen ei nyt lähdetä, kun siitäkään ei ole mitään tietoa.
Ale keksittiin siis todennäköisesti kansantarinoiden ja historiallisen brändäyksen yhdistelmänä. Se on vähän kuin jos löytäisit hylätyn vanhan auton raadon ja alkaisit kutsua sitä "Vauhtikeisarin menopeliksi" pelkän ruostekasan sijaan – se tekee tarinasta heti paljon paremman! Miettikääpä Suomen automiehet - kuinka monta vanhaa jenkkirautaa on myydessä ollut "Olavi Virran entinen"?
Ehkä tässä vaiheessa lukija ystävällisesti artikuloiden huomauttaa, että "Kerro nyt #&&%)/&%, että millainen paikka se oikein on?". Ales stenar sijaitsee Skånessa, Kåsebergan kylän lähellä, korkealla kalkkikivikalliolla. Vieressä levittäytyy avoin nummi, joka on tyypillistä Etelä-Skånen kalkkikivialuetta. Maisema on matalaa ruohoa, sammalta, kukkia ja paikoin paljasta kalkkikiveä – juuri sellainen avara, tuulinen nummi, jossa hevoset laiduntavat vapaasti. Kunnes eivät enää laidunna vaan niistä tehdään metvurstia.
Tämä 'suuri aro' -fiilis on hyvin tyypillinen Ales stenarille: kivilaiva seisoo korkealla kalliolla, ympärillään avoin nummi, joka avautuu merelle. Se antaa paikalle hyvin voimakkaan, melkein mystisen tunnelman. Ta sitten näkee maisemassa kymmeniä kiviä tietystä muodossa avaralla niityllä meren rannalla. Näkee mitä näkee, mutta ei tuollaista ihan joka paikassa näe. Ainakaan pimeässä kellarissa ei näe, tai jos näkee, on ehkä muitakin huolia.
Juuri vierailuvuonna 2025 oli menossa niin sanottu "suuri kuun seisaus" (Major Lunar Standstill). Se on aika harvinainen, 18,6 vuoden välein toistuva ilmiö, jolloin kuu nousee ja laskee äärimmäisissä pisteissään horisontissa. Ales stenarin kivien asettelu heijastaa auringon ohella myös näitä kuun syklejä, mikä tekisi monumentista entistä monimutkaisemman tähtitieteellisen kalenterin. Jotkut teoriat esittävät sen toimineen aurinkokalenterina tai kuun observatoriona, koska sen kivien linjaus näyttää seuraavan kuun nousua ja laskua näiden seisauksien aikana. Tosin tällä ajankohdalla nyt ei ollut kauheati merkitystä, kun vieraili paikalla päiväsaikaan. Mutta piti nyt kauheasti silti sanoa.
Juuri vierailuvuonna 2025 oli menossa niin sanottu "suuri kuun seisaus" (Major Lunar Standstill). Se on aika harvinainen, 18,6 vuoden välein toistuva ilmiö, jolloin kuu nousee ja laskee äärimmäisissä pisteissään horisontissa. Ales stenarin kivien asettelu heijastaa auringon ohella myös näitä kuun syklejä, mikä tekisi monumentista entistä monimutkaisemman tähtitieteellisen kalenterin. Jotkut teoriat esittävät sen toimineen aurinkokalenterina tai kuun observatoriona, koska sen kivien linjaus näyttää seuraavan kuun nousua ja laskua näiden seisauksien aikana. Tosin tällä ajankohdalla nyt ei ollut kauheati merkitystä, kun vieraili paikalla päiväsaikaan. Mutta piti nyt kauheasti silti sanoa.
Viimeaikaiset havainnot viittaavat siihen, että osa Ales stenarin 59 suuresta kivestä saattaa olla kierrätettyjä vieläkin vanhemmista megaliittimonumenteista, jotka sijaitsivat lähialueella. Tämä lisäsi juttuun mielenkiintoisen kerroksen muinaisten ihmisten tavasta uusiokäyttää pyhiä paikkoja. Varmastikin oli riimukirjoituksella tehtyohje "Pyhien kivien kierrätys ja hyvät rakennustavat".
Joissakin kivissä on havaittu haalistuneita kuppimaisia kaiverruksia, jotka ovat tyypillisiä pronssikaudelle. Tämä ruokkii näkemystä siitä, että monumentti ei olisi vain rautakaudelta (viikinkiajalta) vaan kenties jopa 1500 vuotta vanhempi.
Kåsebergan kalastajakylän rannassa on varauduttu siihen, että turisteilla on on mahdollisuus viettää aikaa kaikenlaisten palvelujen parissa.
Autot voi joutua jättämään aika kauaskin, mutta prätkät pääsevät perille rantaan asti
Nousu nummelle on joitakin kymmeniä metrejä nousua
Tästä näkee nummen ja "aluksen" koon
Kokka
Perä ja peräsin
Alttarikivi. Kivi on nerokkaasti sijoitettu kohtaan, jolla seisoessa on voitu tehdä tähtitieteellisiä havaintoja. Tästä pisteestä katsottuna laivan muut kivet osoittavat tarkasti auringon nousu- ja laskupaikat kesä- ja talvipäivänseisauksen aikaan. Tosi nerokasta rautakauden suunnittelijoilta!
(Tosin historiallisten piirrosten (vuodelta 1777) perusteella kivi ei alun perin ollut laivan sisällä, vaan se on ilmeisesti ollut laivan keulakiven edessä. Luultavasti maanviljelijät ovat joskus myöhemmin siirtäneet sen nykyiselle paikalleen raivatessaan aluetta. Pääasia on kuitenkin hyvä tarina!)
Poistuessa venesatama näkyy hyvin
Kun vähän ajelee ympäristössä, näkee nummilla muitakin kuin kivenpystyttäjiä - metvurstikehittämöjä!
No, sitä ennen ovat toki mukavia monella tavalla.
Omaa aikaa
No niin. Kuvittelin, että moista kivirykelmää saisi etsiä jostain polun päästä ja itsekseen ihmetellä - kuka tuollaisesta muka on kiinnostunut? Ja vastaus on, että moni. On se sen verran hieno etenkin livenä. Kaikki mahdolliset palvelut ja viihdykkeet vielä rannassa ja prätkille oma parkki, niin mikä ettei! Oikeasti kannatti piipahtaa eikä vain sen takia, että Norjassa oli sateita.
Tässä vaiheessa Pohjois-Norjassa on kuitenkin alkanut sää parantua, eli otamme vihdoin suunnan takaisin Norjaan - tosin seuraavassa jutussa on vielä erinomaisen mielenkiintoinen vinkki Ruotsin puolelta matkalla pohjoiseen.
______________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
Totta! Olen itse myös kuulkut että suunnilleen kaikki 50-luvun jenkit ovat Olavi Virran vanhoja!
VastaaPoistaEn yhtään ihmettele, että jengiä kiinnostaa. Itseäni ainakin on kiinnostanut tämä pitkän aikaa, ja jos vain lähitienoille sattuisi, niin kävisin varmasti.
VastaaPoista