Kuukausi Norjassa, prologi: Puolangan Pessimismistä lasi-iglun optimismiin

Kotimaan matkailuvinkkien lisäksi tämä blogi on jo monena vuotena tarjonnut vinkkejä ja ideoita Norjan puolelle. Nyt alkaa sarja, jossa Norjaa kuljetaan etelään ja pohjoiseen. Tämä prologi eli esinäytös on johdanto pois Suomesta - nauttien kuitenkin matkalla Suomesta täysin rinnoin! Kuukausi Norjassa, prologi:  Puolangan Pessimismistä lasi-iglun optimismiin Kuukausi Norjassa, osa 1:  Vuoristoa, Stiklestad ja maailman kovin mies (sai turpaansa) Kuukausi Norjassa, osa 2:  Galdhöpiggen - ylemmäs ei ajamalla Norjassa pääse Kuukausi Norjassa, osa 3: Lillehammerin olympialaissa  Kuukausi Norjassa, osa 4: SE.Trollstigen. Kuukausi Norjassa, osa 5: Altlantin väylä ja ruusuinen Molde Kuukausi Norjassa, osa 6:  Trondheimin valloitus - revanssi vuodelta 1718 Kuukausi Norjassa, osa 7:  Läpimärkänä rockia Namsosissa Kuukausi Norjassa, osa 8:  Merta ja vuoristoa pitkin Narvikiin Kuukausi Norjassa, osa 9: Yøu Bøngi Stømp! Kuukausi Norjassa, osa 10:  Nainen kuumana jäillä Tromssassa Kuukausi Norjassa, osa 11:  Suamelaisten mailla eli Vesisaareen Kuukausi Norjassa, osa 12: Taistelu Hamninbergissa Kuukausi Norjassa,  epilogi: Rillumarei ja kumit loppu

Puolangan pessimistien Pessimismitalo

Puolangan pessimistit vahvistavat Puolangan asemaa maailman pessimismin keskuksena. Uusi Pessimismitalo - kahvia, kaljaa ja karua menoa. Pessimismin hengessä se on Puolangan ohitustien varressa eli sen ohi ajaminen on helppoa. Puolangasta varoitetaan jo hyvissä ajoin ennen Puolankaa eli motoristitkin osaavat olla varuillaan ja kääntyä ympäri tai kiihdyttää ohi.

Jos kuitenkin vahingossa tai konerikon takia siihen pysähtyy, niin Pessimismitalossa on kahvila ja kaikenlaista pessimististä tavaraa myynnissä, ja jollei olisi koronaa. niin siellä olisi ollut myös Pessimismimusikaali. Harmillista kyllä, kesällä paikalle osui kovin moni turisti häiritsemään puolankalaisten syrjäytymistä. Pessimismituotteitakin pidetään hauskoina, vaikka niistä on tietenkin tarkoitus välittyä hyhmäinen syys.

Ikävä kyllä kahvilan herkutkin maistuvat hyvälle, mutta onneksi Pessimismitalo saatiin suljettua talveksi, kun turistit vihdoin lomien päätyttyä ymmärsivät pysyä poissa Puolangalta. 

No, oikeastihan Puolangalle kannattaa mennä jo upeiden maisemateiden, Hepokönkään (Hepoköngäs ja muuta märkää Kajaanin suunnalla) ja monen muun syyn takia - myös ja etenkin ihan Puolangan pessimismin takia. Talven voi vaikka viettää katsellen pessimistien videoita Youtube-kanavalla. Puolangallahan voisi vaikka majoittua tai leireillä, mutta siitä ei ole tässä blogissa kokemusta. 

Varoitus - lähestyt Puolankaa! Vielä ehdit  kääntyä.

Synkistelyä vaikeuttaa moni asia. Hyhmäinen syys pelastaa onneksi tilanteen.

Suljettu Rovaniemi

Rovaniemelle päätyy ja haluaakin päätyä, onhan se ikäänkuin portti Lappiin. Korona-aikana Rovaniemikin oli käytännössä kiinni, suurin osa ravintoloistakin. Useimmat hotellitkin olivat vielä kiinni eli sieltä ei ole menomatkan kohdalla enempiä vinkkejä kerrottavana. Kuukautta myöhemmin paluumatkalla olikin sitten jo enemmän elämää!

Puolangalta Rovaniemelle on kivoja teitä

Poroja ja prätkiä riittää...

Taitava trubaduuri, mutta turisteja ja paikallisia oli vähän liikkeellä 

Kohti Kilpisjärveä

Tornionjoen kohdalla koukkasimme vanhalle tielle, joka kulkee aivan joen rantaa pitkin. Siinä päätyy muun muassa Unholaan.

Rovaniemeltä kohti Tornionjokea

Nyt ymmärrämme, kun sukupolvet painuvat Unholaan.. kaunista seutua!

Käsivarressa alkoi näyttää siltä, että sateeseen joutuu

Suomen maanteiden korkein kohta

Viimein mahtava Saana ja ruokailu Kilpisjärvellä

Kilpisjärvellä Arctic Land Adventuren lasi-iglut!

Kun ajatus on yöpyä Kilpisjärvellä, kannattaa miettiä lasi-igluja! Niissä itse yöpymisestä tulee elämys, jota voi sitten halujensa mukaan täydentää aktiviteeteilla ulkona tai sisällä. Yöttömässä yössä sängyn yläpuolella ikkunoiden läpi tulee keskiyön ihastuttava valo, muina vuodenaikoina taivaan täyttävät tähdet tai revonulet, jos kohdalle osuu. 

Arctic Land Adventurea pyörittää pariskunta Vasaran porotilallaan. Tilalla on tuhansia poroja - tai siis jossain tuntureilla ne olivat keskellä kesää. Vasaran Porotilavierailulla pääsee tutustumaan saamelaiseen poronhoitoon, sen historiaan ja kuulemaan tarinoita. Porotilan omistaja on poromies 12:ssa polvessa, joten hänellä on sitä ikiaikaista tietoa ja taitoa saamelaisesta elämäntavasta.

Tarjolla on talvisin esimerkiksi koiravaljakkoajelua Norjaan, moottorikelkkasafaria ja vaikka valmis häämatkapaketti. Tarjolla on myös hirsihuviloita Kilpisjärven keskustassa Saana-tunturin kupeessa, mutta niistä meillä ei ole kokemusta.

Pikku pätkä hiekkatietä Vasaran porotilalle ja lasi-igluille

Aivan upea lasi-iglu!

Nils-Matti kertoo

Tarjolla on monenlaisia palveluja

Sade väistyi ja sateenkaarikin tiesi paikkansa!

Maisemat kohdillaan!

Lasi-iglussa voi vaikka vain loikoilla taivasta katsellen!

Yötön yö ja aamukahvi

Omaa aikaa kohti pohjoista

Ihan kuin korona-aika ei olisi riittävästi hankaloittanut matkustelua, niin Hra Oma Ajan terveydessä tuli takapakkia pari viikkoa ennen reissuun lähtemistä. Sääennusteetkin olivat aika vaihtelevia, mutta koska Viivi halusi viimeisenä työpäivänä ennen lomaa ajaa käytännössä suoraan töistä Mikkeliin, Hra Oma Aika ajeli perässä myös.

Mikkelistä suunta Puolangalle kelin parantuessa koko ajan oli jo juhlan alkua - lopulta Kainuun vaaramaisemassa tuli vastaan odotettu kyltti eli "Poronhoitoalue" ja pian myös ensimmäiset porot. Silloin tiesi olevansa siellä, missä haluaisi olla aina. 

Hra Oma Aika on pessimistien jäsen, mutta ei Puolankaa ja pessimistejä kannata muidenkaan oikeasti ohittaa. 

Rovaniemellä pääsi sentään saunomaan, mutta se oli vain välietappi matkalla pohjoiseen. 

Lasi-iglut Kilpisjärvellä olivat niin ihana kokemus, että joskus pitää päästä uudelleen! Todella miellyttävän pariskunnan kanssa oli kiva jutustella ja kuulla elämästä pohjoisessa. Rakennusmiestenkin kanssa oli mukavaa, varsin hauskoja miehiä! 

Oli korona tai ei, porot ja poromiehet ylittivät ja ylittävät Suomen ja Norjan välistä rajaa sen mukaan kuin tarvis on. Kuten aiemminkin tässä blogissa todettu, saamelaisten maa on saamelaisten maa, eikä siinä ole rajoja. 

Aamulla olikin sitten aika hyvästellä lasi-iglu ja ylittää raja Norjaan. Halu oli ajaa Norjaa etelästä pohjoiseen, mutta koronan takia emme voineet ajaa Ruotsin halki suoraan eteläiseen Norjaan vaan piti ajaa pohjoisesta yli ja sitten etelään. Siitä seuraavissa osissa!

Rakennusmiehillä oli ihan oma keino pyydystää saalis...

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )