tiistai 15. syyskuuta 2015

Hepoköngäs ja muuta märkää Kajaanin suunnassa

Kesän retkiä rajoittivat säät. Hra Oma Ajan kipsin ja ruhjeiden olisi pitänyt rajoittaa, mutta... Kuin taikaiskusta säät kuitenkin lopulta paranivat kipsin lähtiessä. Elokuu olikin sitten täynnä retkiä suuntaan jos toiseenkin. Suunnallahan ei ole niin väliä tässä harrastuksessa!

Aloitetaan Hepokönkäästä. Se on yksi Suomen suurimpia putouksia ja sinne on motoristia ajatellen hyvät yhteydet. Pääkaupunkiseutuakin ajatellen se on mukavasti melkein naapurissa eli vajaat 700 kilometriä pohjoiseen. Sinne siis!

Poikkeuksellisesti Viivi ei voinut ajaa omalla pyörällään, koska liukas kallio on kovempi kuin käsi. Liukkauden on parempi olla muualla kuin tiellä tai kalliolla! No, ainakin reiteistä on taas riittävästi kuvia!

Kajaaniin ajelee rauhallisestikin niin äkkiä, että se on sopiva päivämatka. Matkalla ehtisi pysähdellä ja katsella kaikenlaista, kuten viimeksi sinne ajaessamme matkalla Lappiin ja Norjaan. Ehtisi, ellei lännestä olisi hyökännyt päälle ukkosrintama. Hiukkasen, vielä hiukkasen ja vielä sen päälle vähäsen matkavauhtia nostaen pääsimme sateesta takaisin aurinkoon ja ehdimme ennen ukkosta Kajaaniin yöksi.

Kajaaniin on monia reittivaihtoehtoja, mutta Kuopiosta eteenpäin jouduimme siis ajamaan valtatietä. Jonkin matkaa ennen Kajaania aloimme ihmetellä, että onko Kajaani evakuoitu, kun vastaan tuli satoja autoja, eikä kukaan ajanut kanssamme kohti Kajaania. No, ei ollut Kajaani räjähtänyt, mutta siellä oli ilmeisesti ollut valatilaisuus ja muita tapahtumia samaan aikaan.

Hotellihuoneessa oli oma sauna, ja se olikin heti ahkerassa käytössä! Paitsi Hra Oma Ajan osalta, joka ei saa saunoakaan. Kunhan kurkki ovelta... Suihkun raikkaana oli hyvä mennä katsomaan, onko Kajaani ennallaan, ja onhan se. Linnakin, joka ällistyttää aina. Tai etenkin se, että vain suomalainen on keksinyt rakentaan tien siitä ylitse...

Seuraavana aamuna oli matka kohti Hepoköngästä, matkan tavoitetta ja kohdetta. Sinne pääsisi suorempaankin, mutta tavoillemme uskollisina ajoimme kiertäen ja "löysimme" upeita maisemia. Ja vain neljä poroa tiellä. Tiet kohoavat parhaimmillaan yli 320 metrin korkeuteen eli laajoja näkymiä riittää.

Hepokönkäällä on hyvät reitit pidemmällekin vaellukselle, mutta meille riittivät polut putouksen ylä-ja alapäähän. Alueen vieressä on myös kahvila, jossa voi syödä vaikkapa munkin VVM:n naisten tyyliin - lipaisematta kertaakaan sokeria huuliltaan kesken syömisen. Sokerit saa lipaista vasta lopuksi.

Puolangan läpi ja katsomaan vielä yhtä koskea, sitten kiertelemään "Kainuun merta". Manamansalossa tiet olivat huonossa kunnossa, mutta maisemat kohdillaan. Kivesvaaralle puolestaan johtaa hiekkatie, joka ei ole paras mahdollinen, mutta sinne kannattaa maantieprätkälläkin ajaa. Maasto-ominaisuuksia ei sentään tarvita, ja näkymät vaaralta ovat huikeat.

Paltaniemen Kuvakirkko on sinällään jo näkemisen arvoinen, mutta koko kylä on myös. Siellä on helppo mielessään mennä pari sataa vuotta taaksepäin, tai enemmänkin.
Takaisin oikaisimme hiukan idempää tutustuen muun muassa Jyrkän koskeen, joka onkin erinomainen taukopaikka motoristeille. Nilsiä yllätti viehkeydellään, ja siellä kannattaa pysähtyä syömään tai kahville vanhaan postitoimistoon - taatusti joka makuun ja ihana ympäristö. Siellä oli myös kauppa nimeltä "Iloinen Viivi"!

Sieltä edelleen Juankosken ja Outokummun kautta Varkauteen yöksi. Outokummussa on Kaivosmuseo, mutta siitä on juttua myöhemmin toisen reissun yhteydessä. Sen sijaan Valamon luostaria viinimyymäl... eikun siis upeine ympäristöineen ei kannata ohittaa. Emme mekään... Varkauden Scandic on motoristiystävällinen paikka, siksi olemme siellä useinkin yöpyneet retkillämme.

Lopullinen kotimatka Varkaudesta kotiin kulki (kuten koko kesän retkiltä lähes aina!) Kievarin Kirnun kautta - kuten kartasta näkyy, se oli taas hyvinkin reitin varrella...  ainakin jos ajaa sinnepäin!

Reittikartta, aika iso
Reittikartta, iso:

Pieni kartta

Helsingistä Kajaaniin - ukkospilvet lähestyvät, saavat kiinni - ja sitten reippaampaa laukkaa läpi ja karkuun:






































































Kajaanista Hepokänkäälle:































































Hepoköngäs








































Hepokönkäältä Puolangan kautta Kalliuskoskelle, josta Vaalan kautta kiertämään Manamansaloon



















































































Kivesvaara ja sieltä Kuvakirkkoon Paltaniemeen







































































Kajaanista Nurmijoelle Jyrkän koskelle, edelleen Nilsiän, Juankosken ja Outokumun kautta Varkauteen



































Varkaudesta Pieksämäen, Joutsan, Sysmän ja monen muun paikan kautta Kirnuun syömään































Omaa aikaa Kajaanissa























 "Stadin"...? :D 








...ja omaa aikaa Varkaudessa







________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )