Kesä 2014 alkoi

Kevät on aikaisessa tänä vuonna. Kauden 2013 lopetimme 31.12.2013. Moni on aloittanut kauden 2014 jo helmikuussa jatkettuaan ensin kautta 2013 vielä tämän vuoden tammikuussakin, mutta sairaudesta johtuen me ehdimme mukaan vasta tähän lämpöjaksoon. 

Eikun pommisuojaan, Wagner tulille ja liikkeelle. Ulkolämpötila oli 7,4 astetta, matkaa kotiin noin 7 kilometriä. Vähäjärkisyyskö iski, mutta noin 80 kilometriä kotimatkaan sitten kuitenkin meni. Prätkiä oli pääkaupunkiseudun ympäristössä liikenteessä kohtalaisesti ja moikkaukset olivat tässä vaiheessa kautta varsin reippaita ja iloisia.

Tiet olivat suht kuivia, vain yhdessä mutkassa oli sen verran märkää ja savista hiekkaa, että tuli pientä kuviointia ajamiseen ja ns. ajolinjamuunnoksia. Terveellinen muistutus kauden alkuun! Kesäisesti jostain tuli päälle pari pienen pientä sadekuuroakin siniseltä taivaalta.

Vantaanjoki ei ollut vielä vapaa, mutta Vantaankoski oli sentään toki avoinna.

Sen verran viileää oli, että ajo päättyi syksyiseen tapaan suoraan saunaan lämmittelemään, tai siis Viivi ja 4/6 koiraa. Hra Oma Aika kun ei voi saunoa. Huomenna varmaan uudestaan liikkeelle, ja tiistaina Wagner meneekin Prätkäpajaan saamaan uudet mittatilausjouset ja iskunvaimentimet. Viivi II onkin siellä vielä vähän ehostatumassa kromiin - Viivi sovitti ne kromiosat ensin päällensä (kuvia sovituksesta ehkä myöhemmin), mutta ehkä ne ovat mukavampia  Viivi II:ssa.

V-Poweria tankkiin!

Vantaankoski

.

Kaunis ja kylmä, kaunis ja lämmin

Lokakuu etenee, mutta yhä voi ajaa... sää oli tänään kaunis ja kylmä. Molemmat Viivit sen sijaan ovat kauniita ja lämpimiä. Siksipä kannatti hakea Viivi töistä. Sateiden jäljiltä vain lehdet tiellä ovat kovin liukkaita.


Lentokentä ja Vantaankosken suunta - vaikka Viivi II:n ääni on säätöjen jälkeen entistäkin kumeampi, niin kyllä kiitoradan vieressä se on hiljainen murina jylyn keskellä.


... mutta kännykkäkuvaajan satoa alla - klikkaa kuvat suuremmiksi!

...ja menoksi!

CX 500 Kiitotie 3:n kupeessa...

Vantaankoski kuohuu

Ei niin kaukana kentästä

Vettä Vantaassa riittää

CX 500 ja auringonlasku

Pilvien pujottelua tykinkuulalla

Päivitetty sunnuntaina 9.10. - lisätty kuvia ja tekstiä sunnuntailta!
Lokakuu etenee vääjäämättä, mutta vielä on ajokelejä. Lauantain ajelu keskittyi lähinnä pilvien pujotteluun - synkkiä sadepilviä hyökkäsi milloin mistäkin suunnasta ja piti aina kääntyä tietysti poispäin. Onneksi emme olleet matkalla minnekään, kunhan edistimme kasvihuoneilmiötä, jotta ajokausi jatkuisi pidempään... No eipä moottoripyörillä tietysti ole käytännössä mitään vaikutusta mihinkään suuntaan.


Kauniita paikkoja ja reittejä on ihan kiinni pääkaupungissakin, tällä kertaa ohjelmassa oli kiemurtelua lähinnä Vantaalla ja hieman Nurmijärjellä ja Tuusulassa.


Mutta muutakin ohjelmaa oli: oli melkein pakko testata uutta moottoripyörää. Tapasimme nimittäin reissulla pari motoristikaveria ja toinen halusi välttämättä minun testaavan pyöräänsä. He kyllä pitäisivät seuraa Viiville ja Viivi II:lle... 


Viritetty 1100-kuutioinen Honda, takapyörästä mitattu reilusti yli 150 hevosta eli koneessa lienee kovasti enemmän kaakkeja kiirettä pitämässä. Kiihtyvyys 0 - 100 km/h kaksi-pilkku-jotain -sekuntia, ykkösellä menee 140 km/h ja gps-mitattua huippua 305. Pyörä kiihtyi kuin luoti järjettömiin nopeuksiin ja pysähtyi jarrua hipaisemalla kuin seinään. Hurjaa on nykyteknologia... Vaan ei. Minä en silti oikein syttynyt vaan palasin lenkiltä ihan mielelläni. Vaimokin oli vielä tallella! Matka jatkui ja jatkuu tulevaisuudessakin näillä veteraanipyörillä...


Mutta niin se vain taitaa olla, että nämä pilvien pujottelut lopulta häviää aina, vaikka tykinkuulalla istuisi - ennen kotia jouduimme sateeseen. Vaan kiva reissu silti. 

 Vantaankoski ryöppyää vettä näiden sateiden jälkeen

 Vantaanjoen vartta

 Kyllä se kesä on yhä, kun kerran perhosiakin lentää...
(ei hullumpi kuva muuten kännykkäkuvaksi...)

Hullu kapine - viritetty 1100-kuutioinen Honda, huippuakin yli 300 km/h. Tehokas koeajo tuli tehtyä.

Sunnuntai 9.10.
Aamulla sai huomata ajokelin olevan aivan erinomainen, liki helteiset +1 astetta! Kunhan tielle härmistynyt jää vain ensin sulaa... Auringonpaisteessa se ei onneksi kestänyt kauan. Ajo suuntautui Helsingistä Lohjan - Siuntion -suuntaan ja jonkin verran oli motoristeja liikkeellä, mutta hiki tuskin tuli kenellekään...

Klikkaa kuvasta maisema suuremmaksi! Kännykkä teki panoraaman automaattisesti neljästä kuvasta.

 Aamupalle 80 kilometriä eli taas Lohjan ABC:llä...

 Hupia ja upeita maisemia edessä...

 Valinnanvaraa paratiisiteillä

Asvalttitie kapeimmasta eli parhaimmasta päästä...

Kuvaaja tuli tuolta, otti kuvan ja jatkoi matkaa...

Älä koskaan...

Älä koskaan unohda moottoripyörään virtaa päälle muutamaksi päiväksi. Tyhjällä akulla on kovin huono käynnistää ja jos kiksiäkään ei ole, niin virran päälle unohtamista ei oikein voi suositella.


No autosta kaapeleilla sai sähköä ja hetihän Viivi II käynnistyi nappulaa hivelemällä. Akkua ladatakseni (Viivi II:n ja omaa) lähdin ajelemaan, olihan ulkona mukavan kesäiset 12 astetta lämmintä. Kovin harvassa olivat motoristit, mutta toki muutama tuli vastaan.


Lopulta erityisen terävä havainnointikykyni paljasti akun olevan riittävän latautunut. Havainnon tekemistä avusti myös edestä lähestynyt erittäin synkeä pilvi...


Kuvissa Vantaankoski, Helsingin Pitäjän kirkko ympäristöineen (klikkaa kuva suuremmaksi!) ja tie Haltialaan. 
(Kuvat on kuvattu kännykällä kuten aina - kännykkä tekee myös nuo panoraamakuvat automaattisesti yhdistämällä peräkkäiset kuvat yhteen.)