Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viivi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Viivi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 21. helmikuuta 2017

Kevättä valmistellessa...

Kevät on ihan kohta täällä eikä oikein muutakaan juttua ole mielessä eikä reissuja vielä voi tehdä, niin olkoon tämä pieni täytejuttu kevääseen valmistautumisesta. Ovatko kaikilla pyörät valmiina uuteen kauteen ja uusiin ilometreihin?


Syksy päättyi Viivi II:n osalta käyntihäiriöihin. Ikiluotettava ja pomminvarma CX sammui kesken ajon. Autoliiton hinausauto vei sen Prätkäpajaan. Siellä se käynnistyi seuraavana aamuna, mutta jonkun ajan päästä lämpimänä se alkoi kiukutella eri tavoin. Prätkäpaja sanoi suoraan, että vikaan liittyvät osat vaativat koneen irrottamisen ja koska siellä tiedetään pienoiset talousvaikeutemme, sanoivat sen tulevan vähän kalliiksi Viivin ja Hra Oma Ajan varoihin nähden, eli jos olisi tiedossa joku kaveri, joka voisi sen tehdä, niin varmaan kannattaisi kysyä. 


Onneksi tuttavapiiriin kuuluu Suomen Mr CX, tunnetun Tuumaustauko-blogin pitäjä, joka halusi auttaa ja saada talveksi jotain puuhaa. Ajamalla se tietenkin piti huoltoon viedä - eikä se mennyt ihan ilman haasteita. Uskomattoman huolellisen huollon voi lukea Tuumaustauosta, jos osaa puhua tekniikkaa: Osa 1, osa 2, osa 3 ja osa 4.  Siellä se valmiina nyt Ylöjärvellä tallin nurkassa odottelee, että suola lähtee tieltä ja se pääsee takaisin kotiin.

"Oli Prätkäpajan puolesta venatkin säädetty niin hyvin, ettei yksikään cxsistäni ole käynyt noin tasaiseen ilmaan tikityksiä. En oikein keksi mitä siinä voisi enää huoltaa. Kaikki pelaa hyvin." Tämä oli CX-gurun vastaus, kun Hra Oma Aika kaiken jälkeen kysyi, että eikö voisi vielä huoltaa jotakin... CX-gurukin alkoi puhua Hra Oma Ajalle kuten Prätkäpaja, että hänen epäilemiään vikoja eivät mekaanikot osaa korjata, pitäisi olla psykologeja... Mekaanikot eivät millään usko, kun Hra Oma Aika epäilee, että prätkät ovat rikki tai ainakin hajoavat ihan kohta!


[Hra Oma Ajan huomautus: Olen Prätkäpajalla myös monasti huomauttanut ja vaatinut korjauksia, koska pakoputkista tulee hiukan eritavoin pakokaasua. Kun kymmenennen kerran Prätkäpaja oli kaikki säädöt zekannut ja vakuutti, että ovat tismalleen kohdillaan ja että kyse on putkista ja ne yhdistävästä H-palasta ja ettei asialla ole mitään merkitystä, olen hiljalleen melkein alkanut uskoa, että tuo on ehjä.Tuohon pitäisi kyllä saada valkosivurenkaat. Kulkisi paljon paremmin sitten...]


Wagner toimi edelliskauden hyvin eli noin 40 000 kilometriä eli 40 miljoonaa ilometriä, mutta syystalvimasennuksessaan Hra Oma Aika keksi, että Wagnerista hajoaa kohta vaihdelaatikko, koska ykkönen on joskus jäykkä ja joskus ei. BMW-guru Reijo Myllymaa sanoi, että noissa on niin vahva vaihdelaatikko, etteivät ne yleensä hajoa, että niissä on korkeintaan ehkä laakerisyöpä. Sen sanan kuultuaan Hra Oma Aika lähetti Wagnerin välittömästi vaihdelaatikkoremonttiin, koska siinä varmasti on laakerisyöpä. 

Onneksi VVM-järjesti kuljetuksen Hämeenlinnaan. Ensimmäiset ilometrit Hra Oma Aika sentään ehti ajaa ennen Wagnerin siirtymistä kuljetukseen. Wagner käynnistyi talven jäljiltä kivuttomasti, vaikkei sillekään tehty talviksi muita huoltotoimia kuin sammutettiin moottori.


Dolly? Viivi keksi ihan kesken muiden menojen, että nyt pitää koukata katsomaan Dollya. 

Dolly lähti käyntiin heti ja kävi nätisti. Kaikki tuntui toimivan hienosti. Mutta se oli pölyinen! Se piti pestä. 

Päällä olleet vaatteet eivät ehkä olleet ihan sopivimmat pesuvaatteiksi... ja sitten uudelle nahkahameelle roiskuikin pesuvettä ja piti vaihtaa hame. Ainoa autossa ollut varahame oli lyhyt nahkahame. Siis todella lyhyt. Kun siellä tallissa liikkui muitakin, niin pesu ehkä hiukan herätti huomiota... No, niinhän tämän bloginkin varsinaisen tarkoituksen lisäksi yksi tarkoitus on tuoda iloa ja hyväntuulisuutta kaikille...  

Dolly on on ihan valmis kevääseen ja niin on Viivikin!





lauantai 30. heinäkuuta 2016

Suomalaisiakin prätkäkamoja saa - Hanxilta

Suomesta saa Suomessa tehtyjä ajokamoja hyvällä hinta/laatu-suhteella, takkejakin melkein minkä värisenäkin vain! Tai vaikkapa nahkaliivejä hyvinkin isoille miehille.
(Omaa aikaa Varkaudessa taas kerran tästä linkistä)


EDIT 2017: Hanxilta isänmaallinen erityistuote tälle Suomen 100-vuotisjuhlavuodelle: Numeroitu sarja Suomi 100 v -asuja. Oma Aika -blogi nostaa hattua! 

- - - - - - - - - - - - - - - - -

Viivillä on ollut Hanxin nahkatakki ja -housut jo pitkään, ja hyvät ovat olleet. Hra Oma Aika sen sijaan on säästänyt ostamalla hieman halvemmat ajotakkinsa netin kautta maailmalta. Joka vuosi, koska aina jokin vetoketju, ommel tai jokin muu hajoaa. Se siitä säästöstä. Lisäksi Hra Oma Aika haluaa kirkkaankeltaisia takkeja, kun niiden avulla kotiloiden eteenajamiset kuulema vähenivät ainakin puolella. Sellaisia takkeja ei kauheasti kaupoissa ole.
Mutta kotimaassa tehdään melkein millaisia vain - Suomessa on vielä prätkäkamojen valmistajia. Rukkahan siirsi tuotantonsa Aasiaan jo ajat sitten kuten Sinisalo ja MP-Asukin, mutta perheyritys-Hanxilla on tehdas edelleen Oravikoskella. Jos myymälöissä olevat mallit eivät vastaa toiveita, niin tehtaalla tehdään muutoksia toiveiden mukaan. Hra Oma Ajalle sopi Apollo-mallinen touring-takki, mutta myymälöissä ei kirkkaankeltaisena sitä ollut.

Tehdas tekee ja toimittaa kolmessa viikossa myymälään sellaisenkin, mutta Viivi ja Hra Oma Aika halusivat edistää suomalaista työtä ja osaamista ja päättivät hakea takin tehtaalta kun se valmistuu (siis takki, tehdas oli jo valmis...). Samalla sovittiin tutustuminen tehtaaseen. Kolmen viikon sijasta aikaa meni vain puolitoista viikkoa, mutta koska olimme silloin Jäämerellä ajelemassa, niin haku hiukan lykkääntyi.

  

Ja kyllä kannatti suosia suomalaista! Tuotteiden laatu materiaalivalintoineen, tekotapa ja suunnittelu vakuuttivat, ja hinta on siihen verrattuna hyvin kohtuullinen! Helppo luvata tuotteille kolmen vuoden takuu. Hyvä myös tietää, että esimerkiksi Japsistarojen ja Smoton jäsenet saavat niistäkin hinnoista 15 prosenttia alennusta.

Hra Oma Aika oli tyytyväinen, kun hänelle sanottiin, ettei hän ole lihava vaan standardimittainen. Tosin kun hänelle sanottiin, että jostain kohtaa alamittainen, niin hän ei halunnut tietää mistä kohtaa... kumma juttu? :D 

Kuinka ollakaan, niin vaikka takkia oltiin noutamassa, niin Viiville löytyi niin hyvin istuvat nahkaiset ajohousut, että ne jäivät jalkaan... hupsista! On niissä kaikki tarpeelliset CE-hyväksytyt suojatkin hyvän istuvuuden lisäksi... (kuvat alempana!)

Hanxilla on myymälä Mäntsälässä ja tietenkin verkkokauppa, mutta suuri tehtaanmyymälä Oravikoskella on mukavien Itä-Suomen mutkateiden varrella, että siksikin oli ilo mennä sinne. Käytännössä myynti on vain Suomessa eli kerrankin meillä on jotain hyvää, mitä muilla ei ole... 

  
Erittäin hyvä ja kätevä sadetakki - se on hengittävää(!) materiaalia ja sen voi pakata omaan taskuunsa


  


  
Vaatteet suunnitellaan tietokoneen avustuksella ja värivaihtoehtoja löytyy



Nahkaliivit saa isommallekin henkilölle!


Tämä kone on yhä käytössä ihan erityisiin tehtäviin!







 Takki osoittautui hyväksi - tuulettuu helteelläkin ja on sateenpitävä














Omaa aikaa Varkaudessa ja tie sinne


Puumalan ja Sulkavan kautta varkauteen

Kartta oikein isona tästä






















Varkauden ympäristössä ja Sulkava - Puumala -reittiä muunnellen pois Varkaudesta

Ympäristöä 















Sulkavalta etelään
























Puumala







Hississä ei saa moikata jalankulkijota eikä fillareita? Vai olisiko joku vienyt mopon kahvilaan ilman lisäkilpeä... :D
















Varkaudessa


Jostain syystä Varkauden vesitornin kahvila on jäänet kokematta, vaikka olemme vierailleet Varkaudessa aika usein. Varkauden visiiteistä juttuja on esimerkiksi tässä (Vappu), tässä (1000 km hakemaan viiniä), tässä (Iisalmea ja muuta), tässä (Kajaani ja Hepököngäs), tässä (Neidon reisillä 1), tässä (Neidon reisillä 2), tässä (Neidon reisillä 3),...

Helle helli ja Viivin oli ihana kulkea kevyessä kesämekossa ja muissa kesävaatteissa. Helle sai iloiselle tuulelle ja nauttimaan kesästä oikein sydämen kyllyydestä! Käsikivut ovat kyllä välillä aivan kamalat, mutta ei voi olla ajamatta... Hra Oma Aikakin selvisi helteestä yllättävän hyvin terveysongelmastaan huolimatta, kunhan liikkui hyvin rauhallisesti.

Tapasimme myös VVM:n edustajia ja tutustuimme ihan uusiin tuttavuuksiin. Varkaudessa se on helppoa, ihmiset muitta mutkitta kyselevät, mitä on menossa ostamaan ja jos kyse on vaikka pikkareista, niin millaisia pikkareita... Jopa hotellimme henkilökunta tuntee meidät niin hyvin, että kaupungilla lomalla ollessaankin tulevat juttelemaan. Viivi myös kokeili, että vaikkei ole prätkäkamoissa vaan "siviilivaatteissa", niin pääseekö juttuihin ajovarusteissa olevien motoristien kanssa. Kyllä pääsee ja hetkessä ollaan jo vanhoja tuttuja!



 (kuva: Timo Heinonen)


Vesitorniin johtavat tilat ovat hiukan kulahtaneet 








Näkymä vesitornista 50-luvulla









Ehkä paras salaatti ikinä Mortonin terassilla!