Näytetään tekstit, joissa on tunniste Savonlinna. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Savonlinna. Näytä kaikki tekstit

tiistai 5. huhtikuuta 2022

Pässin kivekset ja muita savonlinnalaisia oivalluksia

Savonlinna.  Olavinlinna ja Lusto on esitelty tässä jutussa, Savonlinnan vappuelämään tutustuminen oli tässä jutussa ja monta muutakin juttua on Savonlinnasta tehty. Vai onko sittenkään? Itse asiassa ei taida olla Savonlinnasta juttuja, vain sen kohteista. 

Savonlinna on yksi Suomen kesäkaupungeista kesäkaupungeimpia. Siellä on kaikkea kesällä ja täydellistä elämää. Mutta muina aikoina ei mene niin hyvin. Huippunsa Savonlinna koki niihin aikoihin, kun Suomi voitti ensimmäisen kerran jääkiekon maailmanmestaruuden 1995. Sitä on lähdetty ilmeisesti juhlimaan niin rankasti, ettei takaisin ole löydetty. Väkimäärä nimittäin kääntyi silloin laskuun ja on laskenut siitä asti. 

Se onkin vuosisatainen traditio, että välillä vähän harvennetaan kaupungin asutusta. Savoon tehtiin Eerik Tottin käskystä 1475 uusi linna, ruotsiksi Ny Slott. Olihan se uusi, sillä useimmat muut vastaavat linnat oli pistetty rakenteille jo sata vuotta aiemmin. Tott antoi linnalle nimeksi Olofsborg, ei Olavinlinna, koska maa, johon linna rakennettiin, oli Ruotsi. Jep, just Se Olavi, josta suomalaisten ei kovin paljon luulisi tykkäävän, eikä tykännyt Olavikaan suomalaisista saatuaan turpiinsa oikein huolella. 

Uuden linnan eli Ny Slottin saaren vastakkaiselle sorahietikolle alkoi sitten tulla asutusta. Sitä kutsuttiin nimellä Ny Slotts malm. Ja nyt opitte jotain uutta: malm eli malmi tarkoitti aiemmin muutakin kuin malmia, se tarkoitti hiekkaa ja soraa. Nyt tiedätte, kun seuraavan kerran näette paikannimiä, joissa on malmi/malm. Silloin myös aina muistatte tämän blogin! 😃

Miksei Savonlinna kasvanut yhtä suureksi kaupungiksi kuin vaikka Viipuri? Vähän kasvua on rajoittanut se, että kaikki talot on tarkoituksella poltettu aika ajoin. Esimerkiksi 1656 ruptuurisodassa puolustajat polttivat ympäröivän kaupunginalun, ettei hyökkääjä voisi sitä hyödyntää. Tämä toistui sen verran monta kertaa, että varmaan jokunen mietti, että kannattaako Ny Slottin suojelukseen mennä, kun suojelija saattaa polttaa talon, kun idästä tuulee. Idästähän tapaa tuulla aina aika ajoin vielä nykyaikanakin. Tuolloinkin Ruotsi ja Venäjä elivät rauhanomaisissa suhteissa, mutta Venäjä sitten vain otti ja hyökkäsi - ei ensimmäistä eikä viimeistä kertaa. 

Kun nyt tuo kaikille niin tuttu ruptuurisota tuli mainittua, niin miksi hyökkääjä poistui kesken piirityksen. Kuulemma siksi, että Olavin linnassa asustellut pässi lähti etsimään ruokaa muurin huipulta (aika uskottavaa...?), ja samaan aikaan salama iski ja sytytti muureilla olleen tervan palamaan. Siinä ilmeisesti meinasivat kärvähtää pässin kivekset ja muurilla sätkivä pässi oli säikyttänyt linnaa piirittäneet venäläiset karkuun. Kun seuraavan kerran menette Savonlinnaan ja katselette rannalta linnan muureja, miettikääpä, kuinka mahtavasti yksi sätkivä pässi muurilla mahtoi edes erottua. No, savonlinnalaiset uskoivat oman tarinansa ja pystyttivät pässille patsaan Tallisaareen linnan edustalle. Se houkuttaa turistit hipelöimään sen kiveksiä ympäri maailman, koska se ilmeisesti karkottaa uhkaajat. Alueelle jäi myös elämään sanonta ”elää kuin linnan pässi”. Sitä voi sitten jokainen miettiä, mitä se tarkoittaa...

Kaupungiksi tuo alue korotettiin Per Brahen käskystä 1639 - mutta kaupungille ei annettu nimeä! Siitä käytettiin vaihtelevasti nimiä Savolax Nystad ja Nyslotts malm. Muistattehan, ettei Brahe edes arvostanut savolaisia pätkääkään? Nyslotts malmilla asuivat lähinnä ne, jotka eivät mahtuneet linnaan eli käsityöläiset sun muut. Kaupunkioikeudet vietiin jo 1683 ja vähäinen väkimäärä tippui sadan kieppeille. "Nimetön kaupunki" kuului milloin Ruotsille, milloin Venäjälle. Sata ja yksi vuotta oli sekavaa aikaa, mutta 1784 Savonlinna nimettiin kaupungiksi uudelleen. 

Linna oli varuskuntana jatkuvasti valmistumisestaan asti aina vuoteen 1847 saakka, jonka jälkeen se toimi jonkin aikaa vankilana. Linnaa myös rakennettiin ja kehitettiin loppuun asti. Sitten kun se oli mahdollisimman hyvä, se hylättiin - kuten Kastelholma aiemmin. Pian sen jälkeen sitä alettiinkin käyttää muinaismuistona. Koska vangit ja sotilaat olivat siellä tuskissaan huutaneet vuosisatojen ajan, oli 1912 luontevaa ottaa linna oopperakäyttöön, että huuto jatkuu... 


Savonlinnaan pääsee joka suunnasta hyviä mutkareittejä


Ny Slott, Olofsborg, Olavinlinna


1640 - vähän rakennuksia rannalla


1644 - suunnitelmia


1748 - lähinnä kylä

1843 - isompi kylä


Savonlinnassa maisemat ovat päivittäin kuin maalauksia




Eerik Tottin patsas on pystytetty vuonna 1975 linnan 500-vuotisjuhlia varten. Tekijä on Aimo Tukiainen, mutta varmaan patsaan taiteellisista arvoista voidaan olla monta mieltä


Liekö Suomen hienoimpia linnunpönttöjä? Loistava idea!



Niin vaan Suomessa ihaillaan Pyhää Olavia... täytyy silti joskus tututua tähänkin!



Olavinlinnan pässi (kuvassa vasemmalla...😃)


Omaa aikaa Savonlinnassa

Savonlinna, niin ihana kesäkaupunki ja niin surullista poismuutto kaupungista, jossa voisi vaikka asua. Siellä sielu lepää, kun kaupungilla ja Saimaan rannalla kävelee. On ravintoloita, kahviloita,  jäätelökioskeja, laivoja ja tietenkin linna! Tunnelma on kesäisin hyvin lämpöinen ja kotoinen, harmi, ettei talvisin taida olla ihan sama fiilis... Sinne on ja sieltä on mukavaa ajella monia mutkateitä eri suuntiin. Savonlinnaan haluaa yhä uudelleen ja uudelleen ❤️

Tällä kertaa asunnon nerokas jääkaappi ansaitsee huomion: jos ruoka pilaantuu, sitä ei erikseen tarvitse siirtää roskikseen!


Video nerokkaasta jääkaapista!


Viiniä ja herkuttelua


Entäs jos joutuu putkaan pamputettavaksi...? 

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )


keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Kummaa ja kuumaa - Kummakivi ja Savonlinna

Savonlinna on ollut blogissa esillä useammankin kerran, linna ja muut kohteet vinkkeinä esimerkiksi tässä jutussa, tässä ja tässä. Niin vaan Savostakin löytyy kuitenkin aina jotain - tällä kertaa esittelyssä ihmisen ja luonnon tekemää nähtävää.


Kummakivi

Kummakivi on tosiaan kumma kivi. Ruokolahdella oleva 500 000 kiloa painava järkäle tasapainottelee niin pieneltä osin toisen päällä, että luulisi sen siitä kiepsahtavan alas tai edes heiluvan, mutta ei, siinä on ja pysyy. Jääkauden lopulla 11- 12 000 vuotta sitten se on siihen laskeutunut ja siitä saakka siinä viihtynyt.

Venäläiset turistit kävivät ihmettelemässä kiveä jo 1800-luvulla. 1900-luvun alkupuolella kiven päälle kerrotaan vieneen tikapuut ja nuorison viettäneen siellä aikaansa. Kummakivi rauhoitettiin vuonna 1962. Kummakiveltä lähtee myös polku, joka johtaa 1930-luvulla alueella liikkuneiden metsätyömiesten sammalmättäistä rakentamille sammalsilloille, joita pitkin pääsee järvessä olevaan saareen.

Kummakivelle päästäkseen joutuu viimeiset kilometrit ajamaan hiekkatietä, ja ihan viimeiset pätkät olivat ainakin tällä vierailukerralla pikkuisen ikäviä katupyörille, mutta silti täysin ajettavissa. Pari jyrkempää mäkeä, paljon kuoppia, syvät sadeurat ja irtosoraa vaativat hiukan tarkkuutta. Pysäköintipaikalta lähtee metsäpolku, jota ei kuitenkaan ole kuin muutama sata metriä. Alueella olisi mahdollisuus vaellella pidempiäkin polkuja, jos on sopivat varusteet.


Tieltä 62 kohti Kummakiveä on aluksi kivaa mutkatietä
Sitten hyvää hiekkatietä

Kuvista ei oikein näy, mutta pari jyrkänpuoleista, hyvin kuoppaista ja irtosoraista mäkeä

Sitten ollaan pienellä pysäköintialueella, josta lähtee polku perille




Perillä - on se Kummakivi kumma kivi!


Savonlinna

Linna on esitelty mm. tässä Puuta, kiveä ja tuulta Savonlinnassa -jutussa. Linnan viereisellä saarella oleva Riihisaaren maakuntamuseo on remontissa ja väliaikaisissa tiloissa muutaman sadan metrin päässä. Tänä kesänä oli suppeammissa tiloissa esillä perusnäyttelyn lisäksi Kari Cavénin "Ilo pitkästä itkusta" -näyttely. Tässä blogissa harvemmin taidetta esitellään, kun nykytaide ei ihan avaudu, mutta museo on silti vierailun arvoinen. Siellä voi päästä vähän sisälle alueen henkeen vaikkapa vain tutkimalla  legendaaristen laivojen upeita pienoismalleja - ja sitten nähdä ne livenä Saimaassa, toimivina ja käytössä.

Savonlinna kuhisee elämää kesällä - niin rannoilla kuin vesillä. Toisaalta aivan kivenheiton päässä voi olla rauhallisella syrjäisellä alueella aivan rauhassa ja suojassa. 

Moderni taide ei kaikille aukea. 
Ei esimerkiksi meille, mutta arvostettua taidetta museossa oli tarjolla!.

Venäjän Saimaan laivaston merkitys jäi lyhytaikaiseksi, kun sitten valloitettiin tämä itäinen osa Ruotsia kokonaan. Ehkä isoin merkitys oli kaivetuilla kanavilla, jotka ovat tänä päivänä veneilijöiden ilona.


Itsekin saa ajaa laivaa, tosin vain virtuaalisesti




Pienoismalli museossa ja yhä "elossa" oleva laiva

Pienoismalli museossa ja yhä "elossa" oleva laiva

Pienoismalli museossa ja yhä "elossa" oleva laiva

Olavinlinnaa alettiin rakentaa 1475 torjumaan idästä tulevat venäläisten hyökkäykset ja näin varmistamaan Savon seudun herruuden säilyminen Ruotsin kruunulla.


Käytännölliset vessat. Muurin vierustoja ei ehkä kannattanut kävellä aikoinaan... hyvällä tuurilla vain kastui, huonolla saattoi tulla aika p*skamainen olo...

Riihisaaren maakuntamuseo oli remontissa








Savonlinna on motoristiystävällinen kaupunki

Korona oli monelta unohtunut, tai ainakin turvaväli



Vanhan Porvoon jäätelötehtaan jäätelö maistui maailman parhaalta!









Toisella oli sarvi vähän lerpahtanut...







Omaa aikaa Savonlinnassa

Kummakivi oli ehdottomasti mielenkiintoinen ja viiden sadan metrin metsäpolkukin oli hyvin rauhoittava. Olisi ollut kiva kävellä sammalsiltojakin pitkin vähän pidempi lenkki, mutta Hra Oma Ajan kunto ei sallinut pidempiä kävelyjä.

Savonlinna on kyllä niin helmi kesäkaupunki! Sinne mielellään ajelee uudelleen ja uudelleen. Upea linna, vesistöt, ympäristö ja luonto, unohtamatta tietenkään mutkateitä! Savonlinnassa on erinomaisia ravintoloita ja sieltä sai rannasta maailman parasta Vanhan Porvoon jäätelötehtaan jäätelöä. Tosin helle sai monet unohtamaan koronan ja sai varoa, ettei joutunut turhan tiiviisiin väenpaljouksiin - onneksi tarjolla on rauhallisiakin paikkoja, joissa nauttia kesäillasta. Kaupunki on mukavan eläväinen vanhoine laivoineen ja terassilla on mukava kauniissa kesäillassa istua jäätelölle tai lasilliselle, tai sitten voi vain kävellä linnan ympäristössä tai Kasinon saaressa.

Helteiden ansiosta sai pitää ohutta kesämekkoa. Kuuma oli etenkin autossa sightseeingillä, mutta hyvin nautinnollista silti. 




Ei nouse eikä keinu... 500 000 kiloa!





Savonlinnassa kuumasta kesästä nauttimassa








Olavinlinnassa kasvatettiin ennen mustaa pässiä Pyhän Olavin päivän juhla-ateriaksi. Pässillä kerrotaan olleen oma osansa linnan sotahistoriassa.
Venäläiset piirittivät linnan keväällä 1656. Samaan aikaan alkoi tuulla, salamoida ja ukkostaa, ja valleille varattu terva leimahti palamaan korkein liekein. Tarinan mukaan linnan pässi oli kiivennyt pohjoispatterille etsimään suuhunpantavaa. Se pelästyi jyrinää ja nousi pystyyn kahdelle jalalle huitoen tyhjää ilmaa etujaloillaan.
Vastarannalla venäläisten leirissä näky karmaisi. Sinapinkeltaista taivasta vasten tanssi mustalla muurilla olento, jolla oli valtavat sarvet ja kaviot. Sen suusta näytti sinkoutuvan liekkejä. Ukkonen jyrisi ja salamat leiskuivat. Venäläiset lähtivät kauhuissaan karkuun. Heitä ahtautui veneisiin niin paljon, että veneet kaatuivat ja uimataidottomat miehet hukkuivat. Pässi oli pelastanut linnan! Pässin muisto kulkee yhä sanonnassa ”elää kuin linnan pässi”.
Olavinlinnan välittömässä läheisyydessä, ns. Tallisaaressa, sijaitsee ”Olavinlinnan mustan oinaan” pässipatsas. Sen on tehnyt kuvanveistäjä Anton Ravander-Rauas 1964.




(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )