Valoa ja viihdytystä Imatralla

Vähän aikaa sitten "mainostimme" Imatran valoviikkoja - Hämärän Helmet 29.10 - 14.11. ja nyt ne ovat käynnissä. Valoteoksia on tänä vuonna 28 ja ne kaikki ovat ikkunoissa.

Valtionhotellia vastapäätä olevassa Lähteentalossa on kivat valaistukset. LAB Ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelija on rohjennut koskea paljon keskustelua herättäneeseen taloon, joka on suojeltu. Talon yläkerta on sisältä valaistu ja alakerran ikkunoissa on taidekuvia talon sisältä. Kaikki muut sen kuulemma haluaisivat purkaa paitsi ilmeisesti Museovirasto (ja tämä blogi, joka toivoo, että vanhat talot mieluummin kunnostettaisiin. Suomessa on yleensä aina tuhottu kaikki vanhat ja saatu tilalle täysin persoonattomia kaupunkeja, samanlaisissa taloissa samat liikkeet kaikkialla. Talon saisi mieluummin kunnostaa, jos vielä voi... kohta ei varmaankaan voi.)

Harmillista kyllä, kävelykadun valaistusremontin vuoksi rakennusten seiniä valaistaan enemmän vasta sitten kun uudet led valaisimet saadaan seinille. Joulunavaustapahtumaan onkin sitten tulossa lisää kivoja valaistuksia (myös Inkerinaukiolle ja kävelykadun yllä oleviin valoketjuihin). 

- Valoviikot käynnistyivät viime vuonna tarpeesta saada jotain kivaa ja turvallista tekemistä ihmisille koronan keskelle. Halusin myös täyttää tyhjien liikehuoneistojen ikkunoita jollain tavalla Imatran keskustassa. Minulla oli kova tarve tuoda valoa pimeyden keskelle ja ilahduttaa näin mahdollisimman montaa ihmistä, kertoo nainen tapahtuman takana eli Mervi Leinonen Imitsistä. Tapahtuman toteuttamisessa ovat mukana Imatran rakennuttajaorganisaatio Mitra ja Imatran kaupunki.

Lokakuun viimeisenä päivänä siellä oli taas perinteisesti syysmarkkinat, ja tarjolla oli kaikenlaista kivaa kaikenlaisille.

Ruokolahdella ei ollut leijonaa, mutta Imatralla on minileopardi

Omaa Aikaa Imatralla

Vanhempia juttuja on tekemättä vielä varmaankin 20, mutta julkaistaan tämä nyt kuitenkin, kun on ajankohtainen. Luultavasti tämä oli kauden 2021 viimeinen prätkäreissu, alkavat kelit näyttää siltä. 

Imatralla on aina ollut mukavaa, kaupunki on kiva ja on erityisen kivaa tavata tuttuja... olla vaikka hiukan viihteellä. Ja kun tuli valoviikkoja mainostettua, niin pitihän sinne taas itsekin mennä nautiskelemaan! 

Markkinoilta tarttui mukaan kotimaisia herkkuja. Ilmapallokauppias olisi halunnut myydä Hra Oma Ajalle ilmapallon ja Viiville itsensä... Hra Oma Aika olisi varmaan hyvin voinutkin mennä palloilemaan jonnekin, mutta nyt ei tullut kauppoja! Yli neljän tunnin kotimatka yhtä soittoa, paikat hellinä kovasta ajosta, hyvin antoisa reissu...!

Pikkuteitä pitkin aina kun mahdollista...

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )

Kaksi päiväpikaista ja yksi iltahidas: Näkymiä Klamilassa, taukopaikka Vaalimaalla ja Imatralla valoteoksia

Mitkä: Klamilan torni, Zsar ja Imatran "Hämärän Helmiä" -valoviikot
Miksi: Kivaa ajeltavaa, hyviä näkymiä, empiretyylinen taukopaikka ja tunnelmallinen paikka viettää iltaa ja yötä

Klamilan torni

Kuninkaantie välillä Hamina - Virojoki on monelle tuttu, Klamila siinä puolivälissä. Vaan oletko koskaan pysähtynyt Klamilan tornin kohdalla? Jotkut nostavat naisia jalustalle, syystä tai syyttä, mutta sodan aikana oli monenlaista syytä naisten nousta jalustalle. Ainakin lottia varten tehtiin paljon ilmavalvontatorneja itäisen ystävän lentonäytöksiä tarkkailemaan. Niissä ryhmälentonäytöksissä kun lentokoneista tapasi pudota paljon kaikenlaista. Valitettavasti nämä "lahjat" tapasivat räjähtää osuessaan runsain mitoin siviilitaloihin useissa eri kaupungeissa. Niinpä lotat tähystivät torneista lentonäytösten saapumista, jotta katselijat osaisivat mennä ajoissa turvaan. Yksi tällainen torni rakennettiin Klamilaan Pyölinmäelle kolmen kylän, Järven-, Länsi- ja Sydänkylän risteykseen korkealle mäelle (42 metriä merenpinnasta), josta näkyi kauas, ja sai ytimekkään nimen 53B7. Tornin paikaksi valittiin Pyölinmäki senkin takia, että tornin viestintä saattoi tukeutua Virolahden läntisen työväenyhdistyksen puhelimeen eli ilmavalvonnan tukikohtana oli työväenyhdistyksen talon vahtimestarin asunto.

Tornissa sitten vuoroissa vahtia pitivät paikalliset Kaisa, Zaida, Aili, Airi, Anna-Liisa, Aira, Jenny, Sylvi, Paula, Sirkka, Salli, Signe, Lahja ja Terttu sekä myöhemmin ilmoittautuneet Sirkku ja Liisa. Lentonäytösten loppuessa rauhansopimukseen kirjattiin, että nämä vaaralliset aseet piti purkaa. Ei toki naapurin pommikoneita vaan nämä suomalaisten ilmavalvontatornit. Niinpä 53B7 purettiin ja sen puutavaralla lämmitettiin lähiseudun taloja.

Torni on rakennettu uudelleen talkoilla Klamilaan vuonna 1996, ja kyllä sinne kannattaa nousta katsomaan rauhanomaisiakin maisemia. Hyvällä säällä sieltä näkee aina Suursaareen asti.

Kauppakeskus Zsar

Ei ehkä tule heti mieleen suositella kauppakeskusta kohteeksi ja taukopaikaksi, mutta Zsaria voi suositella. Se on ihan muuta kuin harmaat tai vihreät pakkilaatikot. Se muistuttaa lähinnä Helsingin empire-keskustaa - tai Pietaria. Kun tuollaisia rakennuksia voidaan nykyäänkin tehdä, niin miksi tehdään harmaita pakkilaatikoita niin ihmisten asumuksiksi kuin kauppakeskuksiksi? Zsarissa on merkkitavaroiden outlet-myymälöiden lisäksi kahviloita ja ravintoloita, ja niissä istuessa on mukavassa maisemassa. Kun raja on edelleen melko kiinni, niin siellä on jopa hyvin rauhallista. 

Miksei tällaista rakenneta yhä? Tällaiset uudisrakennukset vs. harmaat pakkilaatikot, joissa piristeenä harmaan eri sävyjä...

Haluatko leikkiä tsaaria tai tsaaritarta? 

Olisiko Viivi I Pieni verrattavissa Katariina Suureen? 

Katariinan vauhdikkaaseen elämään voi tutustua tässä jutussa

Imatran "Hämärän Helmiä" -valoviikot 

Viime vuonna Imatralla järjestettiin Valoviikkot, ja koska ne olivat erittäin onnistunut tapahtuma, tulee nyt uusinta - Hämärän Helmiä valoviikot 29.10.-14.11..

- Valoviikot käynnistyivät viime vuonna tarpeesta saada jotain kivaa ja turvallista tekemistä ihmisille koronan keskelle. Halusin myös täyttää tyhjien liikehuoneistojen ikkunoita jollain tavalla Imatran keskustassa. Minulla oli kova tarve tuoda valoa pimeyden keskelle ja ilahduttaa näin mahdollisimman montaa ihmistä, kertoo nainen tapahtuman takana eli Mervi Leinonen Imitsistä. Tapahtuman toteuttamisessa ovat mukana Imatran rakennuttajaorganisaatio Mitra ja Imatran kaupunki.

Pitkin kaupunkia tulee olemaan erilaisia valoteoksia, joita voi illan pimeydessä ihastella. Tai vaikka yöllä. Samalla voi käydä jossain huolehtimassa riittävästä kalorien saannista sekä nestetasapainosta. Valotaidetta tehdään muun muassa liikehuoneistojen ikkunoihin sekä Koskipuistoon. Imatrankosken lisäksi teoksia nousee myös muualle Imatralle, esimerkiksi kaupunkilaisten omille pihoille. Tässä muutamia kuvia viime vuodelta ja joku tältäkin vuodelta Imatran normaaleista valoista, mutta menkää paikan päälle katsomaan uudet valot!

Tämä eläväinen valoteos oli mielestämme vaikuttavin, kuin "Sauronin silmä"...

Omaa aikaa Imatralla

Marraskuussa ei ollut hikinen keli ajaa. Mennessä mutkateistä sai nauttia vielä lähes kesäiseen tapaan, kun lehtiäkään ei juuri tiellä ollut. Imatralla oli hauskaa kaikin tavoin, mutta seuraavana aamuna kotiinpäin... yöllä oli ollut pakkasta, tullut lunta ja lähdön hetkelläkin oli vasta +2 astetta. Pikkuteitä piti mutkitella, mutta se kävi liian jännittäväksi - tie oli varjojen takia monin paikoin jäinen ja liukas, pyörät lipsuivat ja mutkat piti ajaa ihan pystyssä. Niinpä piti luovuttaa ja siirtyä isoille teille, ja se jäikin vuoden viimeiseksi retkeksi. 

Menomatkalla oli vielä hieno ajokeli, mutta...

...seuraavana aamuna varjoisat tiet olivat jäästä liukkaina!

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )