Vuohijärven kierros

Pari hiljattain tehtyä ajelua osui Lahden-Heinolan seudulle (Heinolassa jyrää? ja Lokakuu, mutta kausi jatkuu hienossa kelissä + Off topic: American Style Diner) ja saimme palautetta, että Vuohijärvi olisi pitänyt kiertää - jokainen siellä päin asuva motoristi sen lenkin tietää. No, lokakuu lähestyy puolta, mutta ajokeli oli aivan mainio eli eikun takaisin ja kiertämään tuo lenkki.

Pääkaupunkiseudulta sinne voi tietenkin ajaa montaa eri tietä, mutta linjalla Pukkila - Artjärvi - Jaala on sen verran kivoja teitä (useitakin eri vaihtoehtoja), että sitä kautta (taas) ajelimme.

Ja kyllä, Vuohijärvi kannattaa käydä kiertämässä. Enimmäkseen asvaltti on hyvää, mutta paikoin on routa kiukutellut sielläkin päin sen verran, että aika inhottavia kuoppia ja töyssijäkin on tietyissä kohdissa. Yhtä ei Hra Oma Aika huomannut ja niin vaan hyppäsi mutkassa Wagner ilmaan ja Viivi satutti selkänsä. Nyt tiedämme myös, missä on Muumilaakson päiväkoti!

Paluumatkalla söimme jälleen hieman Lahden yläpuolella olevassa American Style Dinerissa (Pika Kievari - juu, kirjoittavat sen tosiaan erikseen) ja todella hyvää olivat Bluecheese Burger ja Chicken Burger.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että seitsemän tuntia tässä mainiossa lämpimässä lokakuisessa ajokelissä... jäädyttää luut eli suoraan tallista saunaan!

Pukkilasta Artjärven kautta Jaalaan:

Tehtävä: etsi kuvasta kissa!

Vuohijärven kierros etelästä pohjoiseen ja sitten länteen kohti Heinolaa:

American Style Diner (Pika Kievari) pihalla oli Wagnerin lähisukulainen:

Heinolassa jyrää?

Tuli yks kaks mieleeni, että jo aikaa sitten edesmennyt isoäitini sanoi joskus, että hänen mukaansa on nimetty katu Heinolassa - hänen kotikaupungissaan, jossa hänen isänsä oli kanttori eli yksi aikansa vaikuttajista. Eikun katsomaan, omin silminhän se pitää tarkistaa.

Mainioksi reitiksi valikoitui tie 140 eli vanha Lahdentie, siitä 164 Orimattilaan, sieltä 1691 Nastolaan. Nastola osoittautui ensituttavuudella itse asiassa varsin kauniiksi paikaksi! Sieltä lähtee tie 3134 ylös, ja myöhemmin koukkasimme vielä Ruuhijärveltä kohti Korkeeta. Korkeen jälkeen piti käytännössä palata tielle 140, jota pitkin Heinolaan. Sieltä löytyi Sirkankatu, mutta meidät puolestaan bongasi eräs vmpk:lainen, joka osasi antaa meille vinkin erittäin hyvästä ravintolasta: RantaCasinoa voi varauksetta kehua! Todella hyvät ruoat ja vieläpä lähiruokaa hyödyntäen. Hra Oma Aika söi "Merosen maatilan grillimakkaroita tummalla sienipekonikastikkeella", Viivi söi erittäin hyvää kanaa. 

Heinolasta eteenpäin, pohjoisen puolelta Konniveden kiertäen kohti Verlaa (ja kivan näköisen ajotien matkan varrelta bongaten), Verlasta sitten Jaalan kautta tietä 362 Kausalaan ja siitä eteenpäin vastapäällystettyä tietä 1731 kohti Artjärveä. Huom, lue uudestaan: vastapäällystettyä! Sen seudun tiet ovat ylipäätään varsin nameja ajettavia, kuten aiemmin on kuvattu mm. tässä Jaalaan ja Jaalasta -jutussa sekä tässä Etteikö Elimäkeä tarvita? -jutussa. Siksi niitä teitä ei nyt niin kuvattu. 

Artjärveltä kohti Myrskylää ja Pukkilaa, ja jostain syystä emme aikaisemmin olleet koukanneet Torpista kohti Mäntsälää - erinomainen mutkatie! 

Reilut 400 kilometriä eli reilut 400 000 ilometriä ja riittävästi mutkia!

Tässä linkissä erittäin iso kartta, alla sama pienenä (jonka voi klikata kyllä vähän isommaksi kuten muutkin kuvat). Etenkin panoraamat kannattaa klikata isommiksi!

Orimattilasta kohti Nastolaa:

Nastola ja eteenpäin kohti Ruuhijärveä ja Korkeeta ja edelleen kohti Heinolaa:

Heinola:

RantaCasino ja eteenpäin Heinolan Kirkonkylän kautta kohti Verlaa:

Verla ja sieltä Jaalan kautta kohti Kausalaa:

Artjärven kirkko

Torppi - Mäntsälä: