sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Norja 2022, osa 5: Rautaa rajalle ja sen yli!



Kiiruna siis perustettiin 1800-luvun lopulla, ja siksi ruotsalaiset alkoivat pohtia junarataa jo 60 vuotta aiemmin eli vuonna 1826. Tiedättehän ruotsalaisen päätöksentekomallin, jonka kolme tärkeintä osaa ovat diskuteeraus, diskuteeraus ja diskuteeraus. Niin päästiin jo 60 vuoden kuluttua rakentamaan! Ensin tehtiin helppo rataosuus Jällivaarasta Pohjanlahdelle Luulajaan. Kiirunan myötä tuli ajatus saada rata Narvikiin. Matkaahan ei ole kuin parisataa kilometriä eli helppo juttu. Mitä nyt yksi vuoristo on siinä välissä. Etenkin Norjan puolella. Se osuus ei ole kuin 43 kilometriä, mutta vähän haastavampaa kuin tehdä junarataa Pohjanmaalle. 

Norjan puolella tämä Ruotsin Malmbanan on Ofotbanen, eikä ole maantielle näkyvissä toisin kuin Ruotsissa. Keskellä Norjan vuoristoa on silti pari juna-asemaa eli Søsterbekk ja Katterat. Kummallekaan asemalle ei mene lähimaillekaan tietä, mutta jos sattuu olemaan kävelyllä keskellä vuoristoa ja alkaa väsyttää, voi jäädä odottelemaan junaa, jos se vaikka pysähtyisi. Älä kuitenkaan yritä pysäyttää malmijunaa - syy selitetään vähän myöhemmin. Ofotbanen on junaradaksi jyrkkä eli kohti Narvikia mennään alamäkeä ja juna lähinnä jarruttaa koko matkan - vaikka rata on ollut pakko vetää aika lailla raskaammalla kuokalla läpi vuorten kuin autotie. Siksi junarata ja autotie kohtaavat toisensa uudelleen vasta lähempänä Narvikia. Junassa olisi jopa paremmat maisemat kuin maantiellä - 18 tunnelia läpi vuorten ja viisi siltaa yli laaksojen. Se on No-No, eli Normimeininkiä Norjassa.

Koska lukija on tavattoman kiinnostunut tietämään, miksi radan nimi on Ofotbanen, niin se tietenkin johtuu aivan ehdottoman varmasti ja ilmiselvästi ehkä mahdollisesti huuhkajasta (lat. Bubo bubo). Nimittäin tuo baana eli rata päättyy Narvikin Ofotvuonoon, ja Ofot on saattanut alun perin tulla kaikille lukijoille tutusta muinaisnorjan sanasta Úffóti eli edelleen úfr, joka tietenkin tarkoitti huuhkajaa. Tai sitten alkuperäinen muinaisnorjan sana oli fótr, joka tarkoittaa jalkaa, mutta kuka nyt jalan kulkisi vuonolla? No yksi nasaretilainen kaveri ehkä, mutta tiettävästi hän ei käynyt Narvikissa. Kenellekään kielitieteilijälle ei ehkä ole tullut mieleen, että tämän Ofoten-alueen vieressä on Lofoten, kenties niiden nimilläkin olisi jotain tekemistä keskenään. Kunnes toisin todistetaan, pohtinemme kaikki nyt iltaisin, että olisiko vuoristo ylitetty helpommin jalan vai olemalla huuhkaja? Oikeat väärät vastaukset voi laittaa kommentteihin.

Rautatiellä malmijunilla on etuajo-oikeus, joten henkilöjunat joutuvat odottelemaan niitä asemilla sivuraiteilla. Tämä käytäntö johtuu esimerkiksi siitä, ettei Kiirunasta alas kohti Narvikia tulevaa täydessä malmilastissa olevaa junaa kumminkaan saataisi pysähtymään ennen Narvikin satamaa eli vaihtoehdot ovat, että malmijunan veturit työntävät edellään matkustajajunan hupaisasti vuonoon, tai että matkustajajuna väistää. Jos siis satut olemaan Søsterbekkin ja Katteratin asemalla, niin väistä Sinäkin suosiolla.

1903

Rata Kiirunasta Narvikiin valmistui 14. heinäkuuta 1903. Tai itse asiassa se valmistui ja otettiin käyttöönkin puoli vuotta aiemmin, mutta kuningas ei halunnut niissä olosuhteissa vihkiä rataa käyttöön, joten odotettiin kuningas Oskar II:lle mieluisaa säätä. Osku oli Ruotsin kuningas. Miksei Norjan kuningas ollut mukana? Olipa sittenkin. Nimittäin ei ollut Norjaa itsenäisenä valtiona vaan Oskar II oli Norjankin kuningas. Norja itsenäistyi vasta 1905.  Tuon käyttöönottovuoden 1903 muistamme kaikki tietenkin lähinnä siitä, että silloin astui voimaan uusi saksan kielen oikeinkirjoitussääntö. Saksan kielihän on kaunis kuin jumalten kieli, ja siinä on mukavasti pari tuhatta pientä poikkeussääntöä kielen opiskelijoille päntättäviksi. Toisaalta muistelemme, kuinka 1903 päätettiin myös, että Turkkiin rakennetaan rautatie Konstatinopolista Bagdadiin, ja että se olisi saksalaisten omistama 99 vuotta, kunnes se siirtyisi Turkin sulttaanin omaisuudeksi 2000-luvun alkupuolella. Mikä olisikaan tässä saksalaisten bisneskuviossa voinut mennä pieleen? Siis muu kuin aivan kaikki? Rata oli lisäksi yksi suurimmista syistä ensimmäiseen maailmansotaan. Sulttaanitkin poistettiin palatseista jo sata vuotta sitten, mutta kaupoista ja kioskeistahan niitä yhä saa tarpeen vaatiessa. 

No miksi historian pitäisi kiinnostaa nykymaailmassa, eihän kukaan normaali ihminen ole kiinnostunut jostain junaratahistoriasta? Siksi, että tuo Narvikin rata olisi Suomelle erittäin tärkeä, jos laivaliikenne Itämerellä estyisi vaikkapa erään ison naapurimaan takia, jolla on pieni ammoniakkipäinen presidentti verisen hallinnon johtajana. Narvikin satama nimittäin on auki ympäri vuoden, koska Golf-virta pitää sen sulana, ja sinne voi kuulemma tulla paljon isompia laivojakin kuin Suomen satamiin. No politiikka enimmäkseen ei kuulu tämän blogin aiheisiin, mutta meille motoristeille se on kiinnostavaa siksi, että on kiva ajella vuoristossa ja bongata junaa milloin missäkin Kiirunan ja Narvikin välillä. Kyllä Hjalmarkin olisi tykännyt sitä katsella. Hjalmar olisi sitä varten voinut vaikka ostaa moottoripyörän, sillä 1903 perustettiin myös eräs yritys Milwaukeehen Yhdysvalloissa, ja se firma päätti yrittää valmistaa moottoripyöriä. Firman perustivat herrat Harley ja Davidson. Sanovat, että tuo juna olisi näistä kahdesta se varmempi tapa liikkua. Tiedä sitten onko, mutta molempia on kutsuttu malmikasoiksi. Historiallisesti merkittäviä molemmat ovat joka tapauksessa! Muoviluotia Hjalmar ei olisi voinut ostaa, koska niitä ei silloin ollut edes olemassa... eikä edes sellaisille sopivia teitä.


Abisko

Koska tuo Kiiruna-Narvik väli tuli kiinnostavaksi, piti sille välille keksiä muutakin. Muutama vuosi myöhemmin sinne perustettiinkin Abiskon kansallispuisto. Malmikaivoksen uskomaton kauneushan on ihmisen tekemää, niin ihan vertailun vuoksi päätettiin ottaa joitain vaatimattomia luonnon tekemiä maisemia ihmisille katsottaviksi.

Abiskon nimi on oikeastaan lyhenne pohjoissaamen sanasta Ábeskovvu, joka tarkoittaa metsää suuren järven vierellä. No millainen Abisko sitten on? No se on metsää suuren järven vierellä. Järvi on Tornionjärvi ja koettakaa arvata, mikä joki saa sieltä alkunsa. Oikein vastattu. Mutta Abiskossa näkee muutakin kuin metsää puilta. Ja ilman puita, kuten isoja koskia ja vuoria. Niin, ja siellä voi nähdä myös sellaisen ison malmijunan. Siltä varalta, että lukija ei muista, niin siitä on tuossa aiemmin kerrottu parilla sanalla. Varmuuden vuoksi tässä on myös kuvia niille, joiden mielestä kirjaimet ovat kauhean vaikeita, etenkin jos niitä on useita peräkkäin.

Miksei ole ajonaikaista videota? Koska muistikortti oli edelleen täynnä eikä sitä saatu tyhjennettyä.  Mutta tässä on kuitenkin VIDEO.



(Wikipedia)


(Wikipedia)


(Wikipedia)


(Wikipedia)


Juna näkyy hyvin monin paikoin Ruotsin puolella heti Kiirunan jälkeen.


Tornionjärvi


Seuraavaksi juna näkyy hyvin Abiskossa


Jokainen vaunu täynnä rautamalmia, vaunuja kymmenittäin. 

Abiskossa näkee upeita maisemia



Norjan puolella on paljon tuulivoimapuistoja, vaikka ja koska siellä on valtavasti vesivoimaa säätövoimana


Nykyään Narvikiin saavutaan pohjoisesta uutta siltaa pitkin. Vielä pari vuotta sitten kierrettiin vuono.


Tänne malmijunat päätyvät


Vaunut tyhjinä

Laivojen loputon jono lastattaviksi




Omaa Aikaa Narvikiin

Tuntemattomaksi jääneestä syystä Hra Oma Aika oli yöllä hereillä ja havainnoi sadepilvien liikkeitä. Sinänsä sopivia liikkeitä hänelle, eivät rasita ainakaan fyysisesti. Sadealueet, jotka olivat tulossa lännestä, olivatkin tulossa Kiirunaan idästä. Niinpä mietittyään asiaa pikaisesti 1,5 tuntia, Hra Oma Aika kello 04 aamuyöstä tempaisi kaikki verhot auki, päästi heinäkuisen yöttömän yön valon sisälle huoneeseen ja hihkui Viiville, että  "Herää! Lähdetään ajamaan, ulkona on hieno ajosää. Ei sada kovin paljon ja on melkein kahdeksan astetta lämmintä!". Viivi nousi, puki, pakkasi ja lähdimme ajamaan kello 05. Voi olla, että jouluna Viivi jo puhuu Hra Oma Ajalle. 

Sen verran Hra Oma Aika oli kyllä oikeassa, että heti Kiirunan ulkopuolella sade lakkasi ja oli hieno sää. Mutta koska Hra Oma Aika oli ilmoittanut, että Abiskoon ei tällä kertaa mennä, kun siellä on oltu ennenkin, niin Viivi kaartoi nimenomaan sinne. Miehet haluavat aina tehdä kaiken oman päänsä mukaan, ja siksi naisen hommana on kääntää se pää aina oikeaan suuntaan...

Oli mainiota ajaa muutaman vuoden tauon jälkeen Kiiruna-Narvik väli uudelleen. Ruotsin puolella on kaunista, mutta kun Norjaan saapuu, niin on se vaan vau! Joka kerta. Narvikiin päästiin sopivasti aamupala-aikaan, sillä sattuneesta syystä Kiirunassa ei ollut aamupalatarjoilua Hra Oma Ajan keksimänä lähtöajankohtana...

Ensimmäinen asia aamupalan jälkeen oli aika mennä ostamaan iso muistikortti videokameraan ja lähettää Hra Oma Aika etsimään vaikka kirjavia näivertimiä jostain... VIDEO: Hups 😉 



Miehissä ja junissa pitää olla niin paljon voimaa, ettei pieni nainen ole se joka tuuppaa...


Onko tämä kiertokankisähköveturi? Sellaisia kuulemma on.


Miten sujuu entiseltä kuorma-auton kuljettajalta junan ajaminen...? 


________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )


sunnuntai 27. marraskuuta 2022

Norja 2022, osa 4: Avaruuskaupunki Kiiruna siirretään parempaan avaruuteen

Kiiruna viihtyy kylmällä ja tuulisella alueella. Kiiruna lentää eikä tapaa vajota mihinkään. Kiiruna on lintu.  

Sen sijaan avaruuskaupunkina tunnettu Kiiruna uhkaa vajota kaivokseen. Kiirunavaaran sisällä on maailman laajin kallionsisäinen kaivaus, ja sen reuna ulottuu jo niin lähelle keskustaa, että räjäytykset ja kivien ropina erottuvat asuntoihin. Ja yhä lähemmäs tullaan. Siksi Kiirunan kaupunki siirretään avarampaan paikkaan kolmen kilometrin päähän. Avaruutta uudessa keskustassa onkin vielä runsaasti, sillä siirtäminen on pahasti kesken, tyhjää tilaa riittää. "Siirretään" on tosin väärä sana, oikeammin sanottuna rakennetaan kokonaan uusi keskusta. Mutta kyllä jotain siirretäänkin - ennen kaikkea kaupungintalon tornikello ja kirkko. 

Koska lukijalla ei kuitenkaan ole käsitystä, miksi kaivoskaupunkina tunnettua Kiirunaa tässä väitetään avaruuskaupungiksi, niin selitetään vähän. Ruotsalaiset raketit ja svenssonautit kun eivät ole kovin tunnettuja. No suurin syy on saada otsikkoon uskomattoman hassun hauska sanaleikki, joka melkein hymyilyttää, mutta on Kiiruna oikeastikin avaruuskaupunki - Kiiruna on merkittävä avaruustutkimuksen keskus. Yliopistotasoista koulutusta tarjotaan Ruotsin avaruusfysiikan instituutissa Luulajan teknillisen yliopiston avaruustieteiden kampuksella sekä Uumajan yliopiston avaruustekniikan koulutusohjelmassa. Äkkinäinen tosin ajattelisi, että Luulaja ja Uumaja eivät ole Kiirunassa. Mutta Kiirunassa toimii avaruuslukio. Se on melkein sama asia? No Kiirunassa on myös avaruuskeskus Esrange, josta laukaistaan säähavaintopalloja ja luotaussraketteja. Esrangen yhteydessä on myös Euroopan avaruusjärjestön (ESA) maa-asema. Kiirunassa sijaitsee myös EISCAT tutka-asema ja Kiirunaan on suunniteltu kaupallisia avaruuslentoja tarjoavan Virgin Galactic -yhtiön Euroopan laukaisukeskusta.

Kiirunan vuonna 1912 rakennetun puukirkon siirtäminen vuonna 2026 vaatii vuoden kestävän valmistelun, vähintään 40 metriä leveän tien ja pari-kolmesataa tonnia kestävän trailerin vetoautoineen.
Samalla siirretään muistolehto.

Kaupungintalon torni on jo siirretty uuden keskustan keskipisteeksi.

Mitäs asukkaat tykkäävät, kun joutuvat muuttamaan? Ihan mielellään muuttavat eikä kauheasti vaihtoehtojakaan ole. Asunnot, jotka pitää purkaa, omistaa pääasiassa LKAB. Kiiruna nimittäin käytännössä on kaivosyhtiö LKAB. Kiiruna on alunperinkin olemassa vain kaivosyhtiötä varten. Lukija varmasti muistaa Hjalmarin. Jaa ei muista? Hjalmar Lundbohm siis? Lukija itsepintaisesti väittää edelleen, ettei ole kuullut Hjalmarista, Kiirunan tunnetuimmasta miehestä? Tämä LKAB:n johtajanakin tunnettu Hjalmarhan käytännössä perusti Kiirunan 1800-luvun lopussa. Hän myös järjesti rautatien Kiirunasta Luulajaan ja Narvikiin - ja tuo jälkimmäinen reitti läpi vuoriston onkin mielenkiintoinen. Palataan siihen seuraavassa jutussa. 

Entä Kiiruna nyt? Kiirunan kunta on Ruostin suurin ja Kiirunan kaupunki siellä on Ruotsin pohjoisin kaupunki. Melkein kaikki ovat töissä LKAB:lla tai sen alihankkijoilla. Kaduilla on melko vilkasta, nuoret ajavat dunka dunka -autoillaan. Stadilaisille tiedoksi, että tuo dunka ei liity dunkkaamiseen eli haisemiseen. Sanokaa tuo "dunka" matalalla äänellä tasaisella rytmillä vaikkapa 20 kertaa, niin ymmärrätte, mistä ruotsalaiset puhuvat: Dunka dunka dunka dunka dunka dunka dunka dunka dunka... Kiirunassa puhutaan myös suomea ja saamea, mutta kaikilla kolmella kielellä nuo bassonjytkytysautot ovat dunka dunka -autoja. Kiirunan uusi keskusta vihittiin käyttöön 1. syyskuuta, mutta tämä blogi oli siellä jo heinäkuussa.

Itse asiassa muuten - tiedätte kyllä, minkä maan osa tuon pohjoisen kuuluisi olla Uumajan joesta ylöspäin. LKAB:nkin nimi tulee sanoista Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag, ja kaupungin edessä lainehtii Luossajärvi - tosin ei paljon enää lainehdi, sillä siitä on enää kolmasosa jäljellä, muu osa on jo kaivoksen takia poistunut. Saamelaiset siinä tapasivat kalastaa.

Kiirunan kunnassa on myös Ruotsin korkein vuori eli kaksihuippuinen Kebnekaise. Tuo kaksihuippuisuuskin oli lukijalle uusi tieto, mutta nyt hän voi briljeerata tällä hienolla knoppitiedolla, tehdä vaikutuksen toiseen henkilöön ja ehkä saada, ainakin tietoviisaan maineen. Kebnekaisen korkeushan vaihtelee riippuen lumi- ja jääpeitteen määrästä eli jäiden sulaessa se madaltuu. Arvatkaa mitä tapahtuu lumi- ja jääpeitteen kasvaessa! Taas tunsitte itsenne viisaiksi! Viralliseksi korkeudeksi ilmoitetaan 2096-2097 metriä. Kiirunan Scandic-hotelli mainostaa, että sen huipulla olevasta baarista sen Kebnekaisen näkee. Baarissa tosin kun henkilökunnalta kysyi, että missä suunnassa se on, niin vastaus oli, että "eihän se tänne näy..." eikä suuntaakaan tiedetty. No, kirkkaalla ilmalla aamupäivisin se ehkä kiikarilla voisi näkyä, se on 70 kilometriä keskustasta länteen päin. Paljain silmin näkyy ehkä paremmin se oluttuoppi, eli paras keskittyä siihen. Jos sekään ei enää oikein kirkkaana näy, kannattaa lopettaa ja mennä nukkumaan. 


Jo 1915 oltiin viisaita - kasvusuunta itään. Vasemmalla on kaupunkikartta suunnitelmineen vuodelta 1915, oikealla on nykyinen keskustansiirtosuunnitelma


Kiirunan vanhassa keskustassa - kohta sitä ei ole


Uutta Kiirunan keskustaa


Uuden keskustan keskipiste on vanhan raatihuoneen kello. Kovin paljon sen ympärillä ei vielä ole.



Asuintaloista tulee klassisen kauniita


Kaukana horisontissa on vanha keskusta. Uuden keskustan kiveäminenkin oli vasta aloitettu heinäkuussa. Syyskuun alussa vietettiin keskustan avajaisia.


Jossain tuolla kaukana on Kebnekaise


Edessä entinen esikaupunkialue - ja tulevakin. Kirkon takana on vanha keskusta - tuo kirkko siirretään kokonaisena uuteen keskustaan!

 


Ajaminen Kiirunaan on aika uusi mahdollisuus, sillä...

...esimerkiksi Kalmarin unionin aikaan edes valtio ei ulottunut sisämaahan, saati että siellä olisi ollut teitä. Kannattaa huomata, että Finland on oikeastaan nykyisen Varsinais-Suomen kärjen nimi. Ruotsin itäisen osan nimi on luontevasti Österland eli Itämaa. 

Vuosien 1626 ja 1708 kartalle piirrettynä reitti Kiirunaan olisi tällainen - edelleenkään ei teitä



Lähtö Kaarasjoelta - aurinkoa ja lämpöä


Norjan puolella yhä - kaunista ja mukavaa



Suomesta Ruotsiin - Suomen rajaa  Norjasta lähestyttäessä alkanut sade loppui juuri sopivasti.
 


Ruotsissa Tornionjoen ylitys - Suomessa satoi kunnolla, Ruotsissa oli lonkerosäätä ja kylmää.
 
Kiirunan kunta on Ruotsin suurin. Kunnan asukasluku 22 555 henkeä, joista Kiirunan taajamassa asuu 18 148. Voitte siis nerokkaina päättelijöinä arvata, että kunnan halki ajaessa ei juuri ihmispaljoudesta tarvitse kärsiä...





Omaa aikaa Kiirunassa

Kaarasjoelta lähtiessä oli Norjassa (tietenkin) kivaa maisemaa ja lämmintä, mutta Suomen ja Ruotsin puolella tylsää maantietä, ja kaiken lisäksi Suomen rajalla alkoi sataa, ja sadetta riitti Ruostin rajalle asti. Ruotsin puolella oli puolestaan pilvistä ja kylmää. Nyt oli ilmeisesti viimeinkin se "ylihuomenna sataa", josta jo edellisissä osissa kerrottiin.

Kiiruna oli mielenkiintoinen nähdä, kun edellisestä visiitistä oli jo neljä vuotta - kaupunki on toden teolla muuttamassa ja uusi keskusta valmistuu. 

Ennen pitkää koko vanha keskusta sortuu. Yli 20 rakennusta siirretään kokonaisina - muun muassa Kiirunan yli satavuotias kirkko. Muutos kestää kaikkiaan 20-30 vuotta.

Sen lisäksi, että edellisessä jaksossa Hra Oma Aika menetti pyörästään edestä iskunvaimennuksen ja jarrut, niin nyt hänen terveydessäänkin tuli takapakkia. Matkaa päätettiin kuitenkin jatkaa. Ei Kiirunaankaan voinut jäädä. Hra Oma Aika väittää aina ja kaikissa tilanteissa, että voi ihan hyvin, vaikka päältä näkisi, että on heikko tilanne - mutta prätkän päällä olo on ihan mitatustikin parempi. Seuraavan osan alku on kuitenkin sellainen, että useimmat kyllä jatkaisivat matkaa - mutta eri suuntaan kuin Hra Oma Aika... 😅 



Iso on hyvä! Iso kirkko ainakin...


Rastilla oli merkitty paikka, mutta ei siinä kauheasti tapahtunut, vaikka seisoin siinä pitkään... jostain syystä muut käytävällä kulkijat vaikuttivat ihmettelevän...?? 

Herkkuja!


________________________

Juttukohteista on vähän pulaa - laita vinkkejä vierailukohteiksi ensi kesää varten tulemaan,
tai vaikka talveakin varten 🙂 
________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )