tiistai 3. joulukuuta 2019

Davás 8: Senja sen kauneus, Narvik ja paljon muuta


Senja sen luonto! Vuorelta näkee koko Narvikin ja paljon enemmänkin. Tämä kahdeksas jakso esittelee reittejä Tromssasta Senjan kautta Narvikiin ja sen ympäristöön. 

Neljä viikkoa pohjoisessa 2019

Davás 1: Pessimismi Kainuussa saa iloiseksi! 

Davás 2: Sisään vain eli nautintoja Lapissa!
Davás 3: Varangin vuonon eteläpuolella
Davás 4: Hamningberg - koska se on olemassa
Davás 5: Ilmastonmuutos Berlevågista Kaarasjoelle
Davás 6: Hammerfest ja Gildetun - ylhäältä näkee enemmän
Davás 7: Kuumana kylmässä ja muita iloja Tromssassa
Davás 8: Davás 8: Senja sen kauneus, Narvik ja paljon muuta
Davás 9: (tulossa)
Davás 10: (tulossa)
Davás 11: (tulossa)
Davás 12: (tulossa)
Davás Bonus: (tulossa)



Senjan kautta Narvikiin

Tromssan lääniin kuuluu Senja, yksi Norjan suurimmista saarista. Se on vähemmän tunnettu kohteena kuin sen eteläpuolella olevat Lofootit, mutta upea kohde kapeine teineen ja terävine vuorineen. Senjalle pääsee mantereelta siltaa pitkin, mutta myös pohjoisesta lautalla. Usein puhutaan sen ja sen kauneudesta, mutta Senja se ainakin on kaunis!

Jos haluaa nähdä hyvän yleisnäkemyksen Senjasta, kannattaa seurata Tromssasta alkaen tietä 862. Tromssassa se tie menee joka puolella joka suuntaan niin tunneleissa kuin maanpinnallakin, mutta Tromssasta läntistä siltaa poistumisen jälkeen voi vain seurata 862:ta. Se kiemurtelee Kvaløyan halki Brensholmeniin, josta se jatkuu autolautalla Senjalle Botnhamniin. Senjalla voi seurailla tietä 862 yhä vain, mutta pysähtyä kannattaa esimerkiksi Tungenetesin taukopaikalla - siitä on hyvät näkymät hyvin jyrkästi merestä nouseviin vuoriin. Siinä ollaan vähän niinkuin Norjan ytimessä - karut vuoret kohoavat suoraan merestä. Toinen mainio pysähdyspaikka maisemien puolesta on Bergbotn.

Bergbotnista noustaan ylängölle, jossa voi ihailla vesiputouksia ja muuta Norjan kauneutta. Vähitellen laskeudutaan alas, ja lopulta siltaa pitkin poistutaan Senjalta mantereelle. Navigaattorit suosittelevat jatkamaan Narvikiin tietä 86, mutta suosittelemme valitsemaan tien 84 - enemmän maisemia. Jos on menossa jonnekin ihan muualle kuin Narvikiin, kannattaa ehkä ajaa muita teitä...

Narvikiin saavutaan pohjoisen suunnasta nyt nopeammin - Narvikin silta on valmis! Vielä viime vuonna sitä rakennettiin ja reitti kiersi vuonon, Siltojen ja tunneleiden rakentaminen on Norjassa niin hämmentävää rutiinia, että oikeastaan hämmästyttää, miten hankalia asioita ne Suomessa tuntuvat olevan - etenkin päättäjille Helsingissä.


Tromssan länsipuolella on liki samanlainen silta kuin itäinen silta, joka vie mantereelle 
















Brensholmen on tuon vuoren takana


Brensholmenin satamasta lähtee lautta Senjalle. Edellisen kuvan vuori ja silta ovat tämän kuvan oikeassa reunassa taka-alalla.




Botnhamn, satama Senjalla 


Senja lumoaa heti ensimmäisillä kilometreillä!




Senjalla vuoret ovat teräviä kuin hampaat










Norjan tunnelit ovat ihan legendaarisia - pimeitä, kapeita ja märkiä!










Dolly on aika pieni verraattuna mihin tahansa...





























Norjassa sielu lepää - tässä Senjalla Bergbotnissa
Vaikket muita kuvia klikkaisi isommaksi auki, niin klikkaa tämä - niin kaunis maisema!




Siltaa pitkin Senjalta taas mantereelle - suuntana tie 84 - kauniimpi tie kuin tie 86




Tie 84 tarjoaa hyvin norjamaista Norjaa!


























Sitten vähitellen laskeudutaan tieltä 84 pois, lopulta tullaan tielle E6.


E6 ei ole sateella ihan näyttävimmillään...


Narvikin uusi silta! Kaatosateessakin se oli elämys. 
Eipä tarvinnut kiertää kaatosateessa vuonoa kuten vielä viime kesänä.





Narvikista etelään vuoristoisempaa reittiä


Narvikista yleensä ajetaan etelään E6:tta. Kannattaa kuitenkin koukata tielle 827, joka päättyy Kjøpsvikiin. Sieltä lautalla yli Dragiin ja pääsee takaisin E6:lle. Jos olisi ajanut E6:tta koko matkan, tulee siinäkin lauttamatka eteen Skarbergetista Bognesiin eli tämä vuoristoisempi reitti ei lopulta edes kauheasti pidennä matkaa. (Palaamme Bognesiin ja E6:lle parin jakson kuluessa). 827:n varrella on lukuisia tunneleita, upeita maisemia vuonoineen, koskineen ja putouksineen.



Silta Narvikista etelään








E6 on paikoin hyvin kaunis 


Sade iski taas, mutta ennusteen mukaisesti vain hetkeksi tihkua
... ja sillan jälkeen vasemmalle, tielle 825 kohti Kjøpsvikiä
















Huippu on piilossa


Tie 825 kannattaa ajaa ihan vain koska se on...

















Erikoinen vuoristopuro


Video!










Kohti takaisin Narvikia - mutta ihan pientä tietä 732 kiertäen (ja tietä 819). 




Narvikissa

Narvikia on esitelty aiemminkin, tässä vuoden 2018 Norja, osa 4: Narvik -jutussa. Narvik on tietenkin keskeinen satamakaupunki, joka oli merkittävä paikka toisessa maailmansodassakin: Ruotsin rautamalmi oli Saksalle kriittisen tärkeää. Niinpä Narvikista on tuossa jutussa esitelty mm. hieno sotaa esittelevä museo.

Nyt ollaan rauhanomaisemmissa kohteissa eli esitellään paitsi Narvikin museo, noustaan myös viereiselle vuorelle.

Narvikin museossa korostuu muutama seikka, ja niissä on kaikki. Vuoret, rautatie Ruotsista ja merenkulku. Niiden ympärillä on koko Narvik. Ruotsista tulee junaa toisensa perään Kiirunasta tuoden rautamalmia vietäväksi maailmalle, ja näin on ollut jo pitkään. Englantilais-ruotsalainen konsortio valitsi nykyisen Narvikin sataman jo 1882 reitiksi, jota pitkin Pohjois-Ruotsin ja -Norjan rautamalmia kuljetettaisiin vuoden ympäri. Kuten sanottu, Narvikin satama ja sen kautta saatava rautamalmi olivat strategisesti erittäin tärkeitä natsi-Saksalle. Narvikin hallintaa voidaan pitää jopa tärkeimpänä syynä Saksan hyökkäykselle Tanskaan ja Norjaan vuonna 1940. Ja kuten muutkin pohjoisen Norjan merkittävämmät kaupungit, myös Narvik tuhoutui sodassa ja rakennettiin uudelleen.

Narvikin viereiselle vuorelle voi mutkitella hiekkatietä 700 metrin korkeuteen, mutta samaan paikkaan pääsee myös vaijerihissillä gondolissa istuskellen. Yläasemalta on jatkettava jalkaisin, ja lähin huippu on toiset 700 metriä ylempänä, etäämmällä on sitten korkeampia vuoria. Lunta on heinäkuun helteilläkin luomassa kontrastia ohueen kesämekkoon. Jos ei kykene kapuamaan polkuja ylemmäs, niin hissiaseman seuduiltakin näkee erittäin kauas, koko Narvikin ja ympäröiviä alueita kauas - oikeastaan vain yhä korkeammiksi käyvät vuoret rajaavat mantereen suuntaan näkymiä, meren suuntaan näkyy tietenkin horisonttiin asti. Jos näkyy - sillä jos on pilviä, ne ovat usein alempana kuin tuo ylempi hissiasema ja silloin ei tietenkään näy kuin vuorenhuippuja nousemassa pilvestä.











Hiekkatietä voisi nousta samaan mihin gondolohissillä pääsee


Narvikin uusi iso silta näkyy vuorelta hyvin 


Yhä ylemmäs kesämekossa lumen keskellä...





















Matkailuauto tositarkoituksella...


Narvikin museo näkyy tielle E6, joka menee halki Narvikin



 
Vuoret ovat norjalaisillekin iso juttu


Hra Oma Aika näki tässä jotakin kiinnostavaa...  ;) 











Uusi silta on jo museossakin esillä


Narvik ennen sotaa...











Omaa aikaa Narvikissa

Narvik on tuttu kaupunki, esillä tässä viimevuoden Norja, osa 4: Narvik -jutussa. Kaikkea ei silloinkaan nähty eli nyt nähtiin lisää - myös norjalaista terveydenhoitoa, kun oli aika poistaa ensimmäisessä jutussa mainitut tikit säärestä. Tämä lääkärikeskus muistutti lähinnä suomalaista rintamamiestaloa lisäsiivellä ja asiakaskirjanpitokin oli vähän sinnepäin, mutta tikit häipyivät ammattitaitoisesti.

Narvikissa oli tarkoitus viettää hetken aikaa, koska ennusteet olivat varsin vaihtelevat - pysyvämpi helle jatkuisi vasta parin päivän kuluttua, siihen asti sateet ja aurinko vuorottelisivat. Narvikissa oli iloisena yllätyksenä myös VVM:n akuuttien seikkailuretkien erikoismies, joka ilmoitti olevansa toisessa hotellissa. No sinne piti tietenkin sitten mennä vierailulle.

Vuorelle kiipeäminen oli hieman haasteellista Hra Oma Ajan jaksamisongelmien takia, vaikka sinne oli tarkoitus mennä gondolihissillä. Hissin ala-asemallekin piti nousta jyrkkiä katuja reilut pari kilometriä, mutta hitaalla vauhdilla sinne lopulta päästiin. Tosin saimme kuulla, että hissit eivät kulje, ylhäällä tuulee liikaa. Onneksi Norjassa sääennusteet ovat tarkempia ja tuulen oletettiin hiljentyvän puolen tunnin sisällä, kuten sitten kävikin. Yläasemalta ei Hra Oma Ajan ongelmien takia voitu kiivetä kovin paljon ylemmäs, mutta kiipeilystä tykkäävänä Viivi kuitenkin tarkisti alimpia ikilumia. Jännä tunne, kun on kylmällä lumella lämpimällä kelillä ohuessa kesämekossa! Korkkareissa ei sentään voinut olla...

Narvikin museoon tutustuminen jäi Hra Oma Ajalle, koska Viivi halusi viettää aikaa hotellissa. Sateisena päivää museot ovatkin parhaimmillaan, niissä viihtyy pidempään! ;) :D

Ravintolatkin kävivät tutuiksi, ja tutumpien ruokien lisäksi tuli testattua mm. boknafisk, joka on pohjoisnorjalainen perinneruoka - ja itse asiassa ihan suositeltava! Siinä on suolaamatonta, osittain aurinkokuivattua kalaa ja mm. pekonikuutioita perunan ja kasvisten kanssa.

Seuraavassa jaksossa Hra Oma Aika menettää hanskansa ja kypäränsä, mutta ei luovuta.



Senjalla



Lääkäriasema voi olla tämänkin näköinen - tikit lähtivät Narvikissa


Perinneruoka boknafisk











- Hyvä herra, miksi te osoitatte rintojani ja mihin te oikein meinaatte työntää jalkanne! Vieläpä julkisella paikalla! Hui hui...



Norjassakin mainoksissa burgerit ovat vähän erilaisia kuin todellisuudessa, mutta tuo Burger Kingin tryffeliburgeri maistui hyvälle


Jotenkin niin sympaattinen vanha Transit 


Gondolihissillä ylös










. . . . . . .
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on ihan kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa", niin saat aina tiedon, kun tulee uusia juttujahttps://www.blogit.fi/oma-aika )