lauantai 8. toukokuuta 2021

Pullot tyhjiksi ja muuta kivaa reissun varrelta

Mielenkiintoinen pullo - monikäyttöinen...? ;) 

Halki savolaisten maan! Tässä blogissa on lukuisia juttuja Savosta, ja tulee olemaan jatkossakin, niin paljon sielläkin motoristeille kaikkea on. Tällä kertaa vähän erikoisempia kohteita! Pullojen sisältöjä saatat tuntea, mutta entäs ne erikoisemmat pullot?


Sonkajärvi

Sonkajärvellä asui saamelaisia 1600-luvun puoliväliin asti ja aluetta kutsuttiinkin aiemmin verokirjoissa Lapin korveksi. Vanhimmat nimet ovat nekin Lappiin liittyviä. Sittemmin sinne alkoi muuttaa porukkaa muualta. 

Kuten parissa edellisessä jutussa eli jutuissa Kajaanin seudusta ja Kuopion seudusta kerrottiin vapaasti tulkiten savolaisista Pietari Brahen näkökulmasta, niin oliko Brahe sittenkään väärässä? Nimittäin lopulta saamelaisilta meni hermot savolaisten juttuihin ja muuttivat todellakin pois 1600-luvulla. Tai suattoihan sitä saamelaisilta mennä hermot, vuan suattoivatpa sitä olla menemättäkin. No, nyttemmin siellä ovat vähän kyllästyneet savolaisetkin asumaan, sillä väkimäärä on vähentynyt - vaikka alue on yhä kivan näköistä. Liekö Kuopio ja muut vetäneet puoleensa.

Savolaisten mielestä kun vanhoja vitsejä ja juttuja kuuluu toistaa, koska jos ne kerran olivat hauskoja, ne ovat sitä aina. Tämä tuo epäilyttävästi mieleen Hra Oma Ajan uudestaan ja uudestaan kertomat jutut, joille hän itse kyllä nauraa joka kerran. Jotta asia kävisi selväksi, tässä Savolaisjuttuja-sivulta on analyysiä savolaisista jutuista:

Savon murre ei oikestaan ole kieli, vaan tapa tuhota sivistynyt keskustelu. Ajatustenvaihdossa on eduksi, jos keskustelun molemmat osapuolet ovat savolaisia. Silloin siinä esitetään kysymys, joka ei ole kysymys, ja vastaus, joka ei ole vastaus. Tuloksena on keskustelu, joka ei etene mihinkään.
Huumori on saanut kansainvälisestikin lähtemättömän maineen. Savolaisen huumorin kanssa kilpailevat kansainvälisestä tunnettavuudesta enää saksalainen humppa ja englantilainen keittiö.
Savo on silti mukava turistimaakunta. Puutteita tosin väitetään olevan. Kansainväliseen meininkiin tottuneet valittelevat, ettei maksullisia naisia ole tarjolla. Asian myönteinen puoli on se, että Savossa annetaan ilmaiseksi.
Kansainvälisyys kasvatuksessa on hyvässä mallissa. Mies kysyi Kuopion torilla mieheltä, jotta tietääkö hän, kuinka kaukana Afrikka on. Savolaisukko vastasi:
"Ee se kaakana voe olla ku Savon sellulla on yks neekerj ja se kulukoo pyörällä töihin."

Mutta toisaalta niin sitä vain Savossa viihdytään, leppoisassa ilmapiirissä ja kauniissa maisemissa. Ja kuten aiemmin todettu, Savosta on löytynyt ja löytyy monella tapaa suoran toiminnan miehiä. Sitä ei uskoisi juttujen perusteella...? Paras vain sopeutua savolaiseen elämänmenoon!


Sonkajärvellä on komea kirkko (ainakin ulkoa, sisälle ei päästy)



Kansainvälinen pullomuseo

Sonkajärvi on tunnettu ainakin vankilastaan Sukevalla. Sonkajärvi ei ole tunnettu Kansainvälisestä pullomuseostaan, mutta se voisi olla, koska sellainen siellä on ollut jo vuodesta 1986. Idean isä on Kuopion yliopiston fysiologian professori Osmo Hänninen, joka aloitti pullojen keräämisen 1970-luvulla. Pullomuseossa on noin 6500 pulloa, joista suurin osa on saatu lahjoituksina eri puolilta maailmaa. Vaihtoehtoinen teoria pullomuseon synnylle on, että kunnanvaltuusto oli päättänyt, että jostain muustakin kuin vankilasta Sonkajärvi on saatava kuuluisaksi. Sitten on istuttu porukalla iltaa ja otettu eräskin neuvoa antava virkistysjuoma, kunnes aamulla ideat ovat olleet ihan levällään lattialla tyhjinä. Sitten ne ideat on kerätty yhteen paikkaan ja todettu niiden olevan kotoisin ympäri maailmaa - näinpä olikin käsillä kansainvälinen pullomuseo.

Vaan ovatpa pullot hienoja, kauniita, erikoisia, historiallisia tai muistoja herättäviä. Pulloja löytyy vanhasta suomalaisesta mahapullosta ja parrunpätkästä kiinalaiseen akupunktio-, hajuste- ja hyttyskarkotepulloon. 

Museon vanhin pullo on Rooman vallan aikainen kyynelpullo, joka on 1600 vuotta vanha. Tarina kertoo, että pulloon on vuodatettu kyyneleet ja siten on mitattu surun määrä. Samoilta ajoilta on myös öljypullo, joka on löydetty Syyriasta.

Museon ensimmäiset suomalaiset pullot ovat 1800-luvun alusta. Nälkävuosista huolimatta ei Suomessa kenellekään tullut mieleen tehdä pulloa kyyneliä varten. Vaikkei autoverotusta oltu vielä keksitty (kun ei autoakaan), niin kansa osasi jupista itsekseen, mutta ei itketty. Tehtiin toki muutakin kuin jupistiin. Paloviinaa nimittäin valmistettiin aluksi ulkomaisista raaka-aineista, pääasiassa viineistä, mutta sittemmin oivallettiin kotimaisen viljan antavan viinaan suomalaiskansallisen raikkaan, reippaan ja mieltä ylentävän maun. Nopeasti täälläkin ymmärrettiin lasipullojen syvin tarkoitus maailmankaikkeudessa - niihin saa viinaa ja viinaa voi verottaa. Lakeja valmistuksesta vuoroin tiukennettiin ja vuoroin väljennettiin. Muutamia virstanpylväitä ennen kieltolakia: 1686 kirkkolaissa kiellettiin pappeja polttamasta viinaa myytäväksi, 1775–87 viinan valmistus oli valtion yksinoikeutena, 1800–66 kansalaisille annettiin oikeus veronalaiseen kotitarvepolttoon, 1895 anniskelua ja vähittäismyyntiä rajoitettiin, 1919–32 oli kieltolaki. Viina, verot ja lait ovat edelleen lyömätön yhdistelmä.

Museon kokoelmaan kuuluu myös mielenkiintoinen, sisäpuolelta hopeoitu aurinkopallo, joka on peräisin Lahdesta Mukkulankartanon puutarhasta, jossa sitä on käytetty 1920- ja 30-luvuilla lintujen karkottamiseen.

Coca-Cola pullokokoelmakin on. Coca-Colan keksi John Pemberton vuonna 1886 ja Suomeen se tuli heti 1952.

Kansainvälinen pullomuseo


Rooman vallan aikaiset öljypullo ja kyynelpullo


Erittäin miehekäs pullo

Kenkäpullo



Pyssypullot ja muita pulloja



Kotiseutumuseo Pullomuseon vieressä


Mitä muuta?

Onpa Sonkajärvellä muutakin - hieno kirkko ja Jyrkkäkosken ruukki. Kirkkoon ei ollut pääsyä, varmaan olisi sisältäkin hieno. Jyrkkäkosken ruukin editse menevän tien asvaltti on monin osin aika surkeassa kunnossa. Kajaanin suunnasta tultaessa sille tielle käännytään tieltä 870 - jota suoraan ajettaessa hetken päästä yllättyisi: se on muutettu hiekkatieksi! Edeltävät sukupolvet olivat niin rikkaita, että panostivat yhteiseen hyvään ja asvaltoivat tiet syrjäkylillekin. Nyt ollaan ilmeisesti niin surkeita ja köyhiä, että puretaan edellisten sukupolvien saavutukset ja mennään taaksepäin kehityksessä. Toivottavasti se on päällystetty tai päällystetään uudelleen! Jyrkkäkosken ruukille kannattaa silti ajella ja pysähtyä vaikkapa kahvilaan tai silmäilemään tiloja muuten vain. 


Jyrkkäkosken ruukilla




Sulkavalla


Puumalantie sai kunnon perusparannuksen, remontin aikana oli ajettava hiekalla

Monia nautintoja Mikkelissä



Mitä ihmettä - Stadin Neloslinja ulottuu jo Mikkeliin asti? Koeajossa näköjään vielä kumminkin...


Anttolantie on motoristeille mieleen


_______________________________________________________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )


maanantai 26. huhtikuuta 2021

Jääluola ja Kuopion lämmin tunnelma

Talvi on ohi, jäät sulaneet! On siis aika mennä nauttimaan lumesta ja jäästä! Kuopiossa hyvän koronatilanteen takia voitiin terassit ja baarit avata aiemmin kuin suuressa osassa maata. Jääluola läheisellä Leppävirralla sen sijaan on ollut auki koko ajan - mutta on auki vain heinäkuun loppuun asti. Siksi tämä julkaistaan nyt, vaikka viime vuodeltakin on vielä juttuja tekemättä. 

Jääluola

Luulisi useimpien motoristien riemuitsevan, kun lumet ja jäät sulavat pois, eikä heti tule mieleen hakeutua paikkaan, jossa on lunta ja jäätä. Mutta Jääluolaan kannattaa mennä monesta syystä. Jos olet reippaasta ulkoilusta tykkäävä nainen tai mies, tai jos haluat tehdä vaikutuksen naiseen (useimmat naiset varmasti tykkäävät tästä paikasta!) tai jos vaikka tykkäät Muumeista tai jos muuten vaan tykkäät elämyksistä, mene Jääluolaan. Vaikka siis olisit jäyhä mies eikä lumi, jää ja muumit innosta, niin vie naisesi sinne ja kenties saat illalla nauttia elämyksistä! Tai jos teillä kotona asuu niitä pienempikokoisia ihmisiä, joita sanotaan lapsiksi, niin vie nekin tuonne. Älä kuitenkaan jätä niitä sinne pysyvästi vaan ota ne mukaasi poistuessasi.

Jääluolassa on luminen maailma, jossa on muumihahmoista tehtyjä jääveistoksia tarinoiden tapahtumista. Yhtenä talvisena tarinana taustalla on Tove Janssonin itsensä piirtämä viides Muumi-sarjakuvatarina eli "Vaarallinen talvi" - ihan sopiva aihe motoristeillekin? 

Oikeassa tarinassa eli alkuperäisessä sarjakuvassa talveksi on syytä teljetä ovi ja mennä nukkumaan. Tosin silloin on ennen nukkumaanmenoa syötävä kulhollinen neulasia. Monia muitakin asioita on tehtävä, koska niin on aina tehty. Mutta jos niin ei tee vaan päättää olla hereillä talven, saattaa törmätä ulkoiluyhdistyksen Herra Virkkuseen, joka rakastaa talvea, pakkasta ja reippailua. Hän on sellainen mies, joka hurmaa kaikki naiset - voimakas sankarityyppi. 

Siinä muumityyppiset pulleat ja kiukuttelevat miehet jäävät nopeasti sivuun, kun urheilulliset virkkuset saavat naiset lääpälleen - mutta toisaalta Herra Virkkunen ei kestä sitä, että naiset ovatkin parempia kuin hän! Ja kun Herra Virkkunen lopulta häipyy, kelpaa taas Muumi. Jääteokset pohjautuvat kuitenkin tarinasta myöhemmin tehtyyn piirrossarjaan, joka on aika "vaaleanpunainen" ja pohjautuu vain löyhästi alkuperäiseen tarinaan. Piirroselokuvassa Virkkunen hurmurina antaa Niiskuneidille elämänsä kyydit, sarjakuvassa Virkkunen ei tunnu kauheasti välittävän kuin itsestään.

Oikeat, alkuperäiset Muumi-sarjakuvat ovat muutenkin ihan muuta kuin nykyiset "vaaleanpunaiset tarinat". Niissä sattuu ja tapahtuu, poltetaan piippua ja juodaan viskiä, riidellään, kaikenlaiset tyypit mellastavat ja kosketellaan elämää vähän syvemmilläkin väreillä huumorin varjolla. 

Jääluola on Leppävirralla hotelli, kylpylä ja vapaa-ajankeskus Vesileppiksessä, 30 metriä maan alla suuressa kallioluolassa. Se on todellakin näkemisen ja kokemisen arvoinen: toisin kuin amerikkalaistyyppisissä feikkipuistoissa, Jääluolassa on oikeasti pakkasta, oikeaa lunta ja oikeaa jäätä. Siellä on myös alue, jossa voi laskea erilaisia mäkiä liukureilla, renkailla ja muilla jutuilla, tai kokeilla vaikka napakelkkaa! "Anna pyllylle kyytiä ja koe hurjat jääliu'ut. Myös aikuisilla on lupa näyttää hassuilta."  Siihen jos uskaltaudut, niin ehkä illalla annetaan uudelleen pyllylle kyytiä ja hurjat liu'ut...  Mene siis Jääluolaan ennenkuin kaikki sulaa!






Piirrosfilmin tarinaa - Muumipeikko vastaan Herra Virkkunen kisaavat ja Niiskuneiti voittaa. 







Napakelkka - kuka antaisi kyydit? 

Liukkaissa jäämäissä saa yksinkin hyvät kyydit - kaksistaan menisi vielä kovempaa? Viivi jäämäessä, "Yhden kerran vielä!". Ja sitten vielä kerran ja vielä kerran ja...


Kuopio

Kuopio on Pohjois-Savon pääkaupunki ja itse asiassa varsin mukava paikka. Ei ihme, että siellä asuvat Suomen tyytyväisimmät kaupunkilaiset ja sen on sanottu olevan paras kaupunki asuntosijoittajillekin. Kuopion nimen alkuperäkin tiedetään. Tosin se riippuu tietäjästä, mitä tiedetään. Virallisimmin se tulee karjalaisesta miehen nimestä Prokopij. Herra Oma Ajan mukaan saattoi se tulla väärin ymmärretystä lauseesta "Ku o pioni, on kaunista" joka on kuultu "Kuopio, ni on kaunista". Ja kaunistahan Kuopiossa on, pionejakin. Tämä kyllä saattoi olla jo pohjanoteeraus Hra Oma Ajan teorioissa, sillä kuopiolaiset kuulijat koettivat olla lähinnä sen näköisiä, etteivät olisi kuuleet mitään. 

Joka tapauksessa Kuopion synnyn taustalla on itse Mikael Agricola, joka suuresti vaikutti siihen, että Kuopion kirkko tehtiin juuri Kuopioon eikä Tavinsalmen kuninkaankartanon läheisyyteen. Muutenhan se olisi Tavinsalmen kirkko ja paikallisia varmaan kutsuttaisiin taviksiksi, eivätkä kuopiolaiset eli savolaiset halua olla taviksia vaan savolaisia. Niin Kuopiosta tuli kirkonkylä. Toisin kuin kainuulaiset, savolaiset eivät ole vaatimattomia. 

Kaupunginoikeudet Kuopion kirkonkylälle antoi Pietari Brahe (kukapa muukaan) vuonna 1653 kuultuaan savolaisten kuvauksen paikasta. No, parikymmentä vuotta myöhemmin joku kävi paikan päällä katsomassa ja Kuopio palautettiin samantien takaisin kirkonkyläksi. Muistattehan, mitä mieltä Pietari Brahe oli savolaisista ja muista sisäsuomalaisista? Aivan. 

Vuonna 1775 kuningas Kustaa III tarvitsi Ruotsin itärajan vahvistamiseen eli Savo-Karjalaan pääkaupuingin ja kuultuaan taas savolaisten kertomuksia, Kuopiosta tuli taas kaupunki. Kustaa III epäilemättä arvosti savolaisten tarinankerrontaa, sillä hänhän oli hyvin teatraalinen tyyppi eikä hänen monitahoisesta, tunteellisesta ja oikukkaasta persoonallisuudestaan saanut selvää sen enempää kukaan aikalaisista kuin myöhemmistä historiantutkijoistakaan. Hänet katsottiin parhaaksi murhata, mutta sen päätöksen takana saattoi kyllä olla muutakin kuin Kuopion kaupungin asiat. Murha tapahtui naamiaisissa, ja siitä Giuseppe Verdi teki oopperan nimeltä "Naamiohuvit". Kustaa III olisi saattanut olla vähän eri mieltä tapahtuman huvittavuudesta. Kuopio kuitenkin säilyi kaupunkina, olihan siellä lähemmäs tuhannen asukasta. Sittemmin Kuopio alkoi kasvaa kovaa vauhtia, ja kasvaa edelleen. Elinvoimainen paikka, ehkä Kustaa III:n olisi kannattanut asua siellä eikä Tukholmassa!

Kuten aiemmin kerrottiin Kajaanista, niin Kuopiokin on kuntaliitosten seurauksena valtavan kokoinen kaupunki - sen kaupunginosia ovat mm. Juankoski, jonka nimi pitäisi tietysti muuttaa muotoon Juicenkoski. Sehän on kymmenien kilometrien päässä Kuopion keskustasta, eikä se ole ensinkään kaukaisin paikka Kuopion kaupungissa. Ei ole Helsinki likikään noin suuri, vaikka sinne ilmeisesti mahtuu kaikki Suomen viisaus, myös ja etenkin maakuntien asioista.

Muikku-kuopiolaisten ystävyyskaupunki on tietenkin Norjan Bodø, sillinkalastajien kaupunki. 




Keskusta on täynnä terasseja
Torin alla on kauppoja ja ravintoloita - sisään pääsee mm. tuosta kuvan oikeassa laidassa olevasta harmaasta pömpelistä.



Hiekkoja siivottiin kaduilta - tuo tumma keskellä tietä on hiekkaa!


Matkalla

Matkakuvia reitiltä Kuopiosta Helsinkiin. Sääli, että tuo tie Toivakkaan oli aika huonossa kunnossa, muutoin se on kivan mutkainen ja paljon korkeusvaihtelua.


Toisin paikoin ei lunta, toisin paikoin reilustikin


























Omaa aikaa Kuopiossa

Kaunis Kallavesi ja muut järvet olivat vielä jäässä, jossain varjopaikassa hieman lunta. Lämpö suosi, oli minihamekeli ja muutenkin kevyt pukeutuminen - mielikin oli lämmin ja koronatilanteen ollessa Kuopiossa hyvä oli baarit ja terassit avattu. Niissä riittikin vetovoimaa, porukkaa oli terasseilla. Hyväntuulista seuraa riitti varmasti kaikille halukkaille. 

Jääluolassa sai leikkimielinen talven lapsi toteuttaa itseään. Riehakkaassa seurassa paikka olisi varmasti vielä hauskempi!



No mutta päivää, Herra Virkkunen!

Hurja hirviö jääluolassa! Vasemmalla joku muumihahmo.



Oksapojan jykevät oksat


Terassilla ekaa kertaa 2021




Moni tietää, että pieni on, mutta miten pieni...



Kevätiloa illalla...


...ja aamulla

_______________________________________________________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )