
Kuten tiedätte, Saabin historia on täynnä sellaista ruotsalaista itsepäisyyttä, että oksat pois. Ihan ekat Saabit lentokoneteollisuuden ajatuksilla poikkesivat muista, ja sama jatkui kautta historian katkeraan loppuun saakka. Kun emoyhtiö General Motors esimerkiksi yritti aikoinaan pakottaa insinöörit tekemään Saab 9-3:n kiltisti saksalaisen Opel Vectran pohjalle rahan säästämiseksi, mitä tekivät trollhättanissa asuvat viikinkien jälkeläiset? No hehän vetivät herneen nenään, kieltäytyivät Opelin sähköistä, rakensivat tilalle valokuitua ja suunnittelivat peräpään uusiksi ihan vain näyttääkseen kuka osaa. Autoista tuli loistavia ajaa, mutta konkurssihan siitäkin lystistä lopulta seurasi. Sitä kutsutaan kalliiksi itsepäisyydeksi. Toisaalta Saabilla oli esimerkiksi valmiina parempi V8 kuin emoyhtiöllä, mutta ei kelvannut GM:lle.
Selitys on suomalaista kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Tämä laite on nimittäin peräisin edesmenneen Iván Wallensköld-Rotkirchin legendaarisesta Stensbölen automuseosta Porvoosta. Se oli kaiketi Suomen vanhin automuseo, joka sijaitsi vanhassa navetassa. Kun Ivánista aika jätti ja perikunta laittoi navetan ovet säppiin, autot hajasijoitettiin pitkin suomalaisia museoita kuin valtion varmuusvarastot. Ja tämä Jaguarin tekniikan ihme päätyi opetusmateriaaliksi tänne Saabin kylkeen havainnollistamaan sitä, miltä auto näytti silloin, kun rungot tehtiin vielä ratakiskoista.
Jos luulitte, että ei-saabilliset ihmeet loppuvat tähän, niin erehdyitte. Samasta Ivánin perinnöstä nimittäin löytyy toinenkin helmi, joka on päätynyt Kruunupyyhyn. Siellä, kymmenien klassisten ysikutosten ja turbosaabien katveessa, lepää aito ja alkuperäinen Chrysler Six Series 72 Touring vuodelta 1928. Auto kantaa ylpeänä vanhaa suomalaista kilpeään ZK-585 ja on säilynyt juuri sellaisessa vähän patinoituneessa, "suoraan ladosta" -asussa. Siinä missä Saab-Lancia 600 -malli aikoinaan todisti, että italialainen pelti ja pohjoismainen tiesuola sopivat yhteen yhtä hyvin kuin kissa ja imuri, tämä vuoden 1928 Chrysler Six osoittaa, että amerikanrauta se vain porskuttaa – vaikka sitten ruotsalaisten ympäröimänä Pohjanmaalla.
Mutta sen jälkeen kun on mainittu pihalla oleva hienokuntoinen Mossekin, niin ovat Saabit. Ihan järjettömän paljon Saabeja. Hienossa kunnossa, projektikunnossa ja %#/?! -kunnossa. Suuri osa piha-alueella olevista lienee varaosa-autoja, mutta autoista ja etenkin Saabeista tykkäävälle ovat varmasti kiinnostavia nekin. Ja sitten toisaalta ovat ne huippukuntoiset erikoisuudet. Niiden entisöintii museo kuulemma aikookin panostaa. Etenkin sen 99 Cabrioletin ja Finlandiat haluaisin nähdä ihan viimeisen päälle kunnossa.
Katso tästä linkistä video saapumisesta - satoja Saabeja tulee vastaan!

Vahaa vain pintaan tähän kaksimoottoriseen(!) ja kaksivaihdelaatikkoiseen(!!) maasturiin ja liikkeelle... Autohan on tietenkin kaikille tuttu Vidal G 1200 Tempo ! Siinä on kaksi kaksipyttyistä noin 550-kuutioista moottoria vaihdelaatikkoineen, toinen edessä ja toinen takana!

Maailman ainoa tehtaan tekemä Saab 99 Cabriolet. Kilvissä! Ei tosin liikenteessä. Huomaa, että A-pilaria on paksunnettu ja sivulasia siiretty taaksenpäin, jotta B-pilarista on päästy eroon.
EDIT: Tähän on tulossa museolta tarkentavaa tietoa! Auto oli Scan-Auto Helsingin Christer Tallbergin käytössä ollut jo hyvän aikaan. Sitten se myöhemmin palasi tehtaalle muutoksia varten. Kun uniikki prototyyppi oli tehnyt tehtävänsä kehitys- ja testialustana, se ei päätynyt prässiin, vaan se rekisteröitiin siviilikäyttöön Suomeen poikkeusluvilla.
Auton korirakenteisiin asennettiin vahvistava palkkirakenne. Juuri tämä tässä autossa testattu tekninen ratkaisu otettiin myöhemmin suoraan käyttöön sarjatuotantoisessa Saab 900 Cabrioletissa.
Tämän testiauton pohjalta tehtiin lopullinen päätös Saabin virallisen avoautotuotannon aloittamisesta. Se on todellinen autoteollisuuden elävä reliikki, joka on onneksi säilynyt Suomessa.

Tällainen, tosin valkoisella satulalla, oli hra Oma Ajallakin aikoinaan. Tämä vähän ajettu ja museokatsastettu CB 750 C on muuten myynnissä.
Tipo Uno (Kokoluokka 1): Pienet kaupunkiautot. Tälle pohjalle rakennettiin menestysmalli Fiat Uno.
Tipo Due (Kokoluokka 2): Alempi keskiluokka. Tämän luokan perusrakenteesta syntyi vuonna 1988 mallinimellä Fiat Tipo, sekä sen porrasperäinen versio Fiat Tempra.
Tipo Tre (Kokoluokka 3): Ylempi keskiluokka. Tästä kehittyivät esimerkiksi Fiat Marea ja Lancia Dedra.
Tipo Quattro (Kokoluokka 4): Malliston suurin luokka eli edustusautot. Tämä oli alusta, jonka Fiat jakoi Saabin kanssa ja josta syntyivät Fiat Croma, Lancia Thema, Alfa-Romeo 164 ja Saab 9000. ]


























