perjantai 24. marraskuuta 2023

Norja 2023, osa 5: Ei norjalaisia villapaitoja Lillehammerin suunnalla

Haluatko mennä hyppäämään mäkeä ja katkaisemaan vähintään kätesi? Mene Lillehammeriin! Muitakin syitä kyllä on. Lillehammerissa on tämän blogin maailmassa käyty monesti ennenkin, mutta yhä on kohteita vinkeiksi. Aiemmin on ollut vinkkejä esim. tässä, tässä ja tässä.

Tämän 2023-juttusarjan edellisessä osassa kannustettiin lukijoitakin painumaan Helvettiin (norjaksi Helvete) siinä samalla kun ajelee taivaisiin. Nyt ollaan tekniikan ihmeiden ympärillä, mutta norjalaisten villapaitojen valmistamisteknologiaa ei lukijan suureksi yllätykseksi sivuta, vaikka juuri siitä lukija tietysti olisi halunnut lukea, ellei pitsin nypläämisestä ole juttua tarjolla.

Luettele kymmenen norjalaista automerkkiä

Otsikko saattaa olla juuri Sinulle aavistuksen haasteellinen vastattava, mutta ihan kaikki muut lukijat siihen osaavat vastata. Mikäli et osannut vastata, poliisi tulee ensi yönä hakemaan joko ajokorttisi tai kaikki norjalaiset autosi pois. Tämän ammottavan aukon elämän perustiedoissa voi paikata Lillehammerissa menemällä Tiemuseoon. Jep, äärimmäisen houkutteleva ja seksikäs nimi! Norsk vegmuseum. Virallisen tiedon mukaan se "vastaa Norjan valtiollisen tienrakentamisen kulttuurimuistoista". Tämä riehakas nimi ja valloittava tehtävänkuva ei ollut aiemmin saanut poikkeamaan tähän museoon - vaikka moni norjalainen tuttu oli sanonut, että kannattaa. Ja todellakin kannattaa, kuten nyt käy ilmi. 


Norja 2023:


Kyseinen museo koostuu useista isoista rakennuksista hienolla paikalla. Ensimmäinen halli on upea, iso automuseo, jossa on todellakin nähtävää, sillä norjalainen näkökulma on oikeasti kiinnostava. Jos siis lukija on yhtään kiinnostunut autoista. Mikäli edelleen se ykkösasia on, että kuinka neulotaan norjalainen villapaita, niin tämä blogi ei siihen vastausta anna. Jos edellinen automuseojuttu Ruotsin puolelta kertoi, mitä kaikkea rahalla saa, niin tämä kertoo vuoristoisesta Norjan maasta ja kansasta autojen avulla. Ja mitä rahaan tulee, niin siinä ei ole säästelty museota perustettaessa ja rakennettaessa. 

Autonvalmistusta on Norjassa riittänyt jo autoilun aamunkoiton aikaan, ja jopa sähkövempeleitä on silloinkin tehty polttomoottoristen ohella. 



Museon ensimmäinen halli. 


Tämähän on tietenkin Fossum vuodelta 1907


Oldsmobile




Mustad tietenkin, toki tunnistitte? 7-litrainen moottori kuljetti jopa 12 henkilöä


Tämä on luonnollisesti Engstrøm vuodelta 1903


Tämä Bjering vuodelta 1922 tarjoaa matkustajalle parhaat näkymät

Staværn 1921 - sähkökäyttöinen kuorma-auto. Toimintasäde 60-70 kilometriä.


H.C.S. vuodelta 1926


Ranskalainen Unic myi hyvin Norjassa. Tämä kaunotar on vuodelta 1910.


Dodge



Øglændin valmistama Tempo Standard. Ajettu 17 kilometriä.


Hanomag 2 vuodelta 1928 - muotoilun perusteella oli kymmeniä vuosia aikaansa edellä...


Fisker&Nielsen -yhtiön valmistama Nimbus.




Kambossa eli "Norjan Detroitissa" tehtiin muun muassa Adleria (kuvassa, Chrysleria ja Plymouthia


Tempo -sähkömoottoripyörä 1942. Huippunopeus järisyttävät 27 km/h ja toimintasäde nätisti ajamalla 50-55- kilometriä.


Tämä muotoilun kukkanen on tietenkin norjalainen Troll 700 sportscoupe 1957



Tämä ruotsalainen Mustad Folkscooter ei jostain syystä pärjännyt Vespalle myynnissä


Tämä Hanomag on oletettavasti kohtuullisen ketterä




Tästä Pivosta se norjalaisen Thinkin muotoilu lähti...

...ja näin se kehittyi.




Tähän aikaan kilpailtiin, kenen valmistama auto kestää - näitä näkee muuallakin kuin museossa. Kuinkakohan moni vuosimallin 2023 auto on käytössä 


Golfista muodostui oma autoluokkansa


Viivi II on paremmassa kunnossa kuin tämä museon Honda CX






Norjassa rosvon saa ennen pitkää kiinni Kuplallakin, kun tie päättyy jossain vaiheessa mereen...


Norjassa saattaa eteen tulla mitä vain...









Pieni mökki...?


Mökki jatkuukin vuoen sisälle.


Ja sitten se jatkuu ja jatkuu vain.


Ja jatkuu. Tämä tunneli vuoren sisälle on tehty vain museokäyttöön esittelemään, kuinka tunneleita on vuorten sisään tavattu eri aikoina tehdä.



Tunnelit ovat Norjassa todellakin rutiinia, olleet jo kauan.


Kalliotunnelin poraaminen on Norjassa rutiinia


Huoltoaema on auki! Tosin ei sieltä bensaa saa.


Norsk Motorhistorisk Museum

Stangen Moottorimuseossa on syvällinen saksalaisen järjestyksen henki (omistaja puhuukin norjan ohella saksaa kuin saksalainen). Stangen museo on hieman strange. Käy nopeasti ilmi, että moottorihistoria tarkoittaa tässä tapauksessa lähinnä traktoreita. 120 traktoria on merkeittäin aakkosjärjestyksessä, eikä niiden ulkoasua pääsääntöisesti ole kohennettu sen jälkeen, kun ne on hylätty käytöstä pois. Sama koski muutakin kalustoa museossa, kuten Volvo 164:ää ja Rolls Roycea. Ehdoton paikka traktorifaneille, muille ehkä ei ihan ehdoton. Kaikkiaan esillä on noin 400 ajoneuvoa ja konetta, eli mistään ihan pienestä kokoelmasta ei ole kyse. Halli on kenkälusikalla täyteen sovitettu rautaa.

Museossa sitten käy vain käteinen (jota ei Stangesta mistään saanut), mutta hra Oma Aika sai poikkeusluvan maksaa pääsymaksun omistajan omalle henkilökohtaiselle tilille, kun käteistä ei ollut. 

Miten voi olla niin paljon eri traktorimerkkejä Norjassa, joka ei ole olosuhteiltaan aivan ideaali maataloustuotantomaa? Koska teitä ei aikoinaan juuri ollut, niin joka vuonon pohjalla oli joku, joka tarvitsi traktoreita, ja joku, joka niitä halusi myydä. Koska maahantuontioikeuksia valmistajat antavat yleensä vain yhdelle per maa eivätkä per vuono, niin näin jokaisen vuonon pohjalla oli hetken päästä maahantuoja, joka toi omaa merkkiä maahan. Tai kenties valmisti itse traktoreita mahdollisesti hyvin luovalla näkemyksellä. Ja vuonojahan riittää Norjassa, että oikeastaan ihme, ettei ole enempää kuin 120 eri traktorimerkkiä... Niin ja Valmetia on turha etsiä. Sitä ei museossa ole.

Museoreissu pikakelauksella videona on tässä.






Traktoreita. Valtavasti traktoreita.



Bolinder-Munktell eli BM eli tuleva Volvo















Mikäköhän tuote tämä on... ei muista.






Ambulanssi



Lillehammer

Hamarista siirryttiin Pikku-Hamariin eli Lillehammeriin. Lillehammerissa on korkeuseroja - kaupungin alalaidalta  ylös kohti Olympiakylää on nousua noin 500 metrin matkalla noin 180 metriä. Sydänsairaille ja muutoin huonokuntoisille Lillehammerissa liikkuminen saattaa olla raskasta. Ainakin lihasvoimalla. Raskasta se on myös moottoripyörälle, jos hellesäällä moottorin flekti ei toimi.


Lillehammer on norjalaisten itsensä suosimia lomakaupunkeja


Olymialaisista ulkomaalaiset Lillehammerin tuntevat.
Olympialaisten mäkihyppytulokset eivät suomalaisia kiinnosta.



Lelukauppaketjun symbolina pitäisi olla nallen sijasta keltainen sukellusvene - tietäjät tietävät miksi...


Norjalaiset ovat niin rikkaita, että heillä on kaksi aurinkoakin!


Automuseoita esiteltyinä:



Omaa aikaa Lillehammerissa

Lillehammerhan on hra Oma Ajan toinen kotikaupunki, jonne saavuttiin Hamarista, joka puolestaan on hra Oma Ajan toinen kotikaupunki. Yksi Lillehammer-päivistä ei ollut ajelupäivä, vaan hra Oma Aika kävi vain katsomassa paria kiinnostavaa kohdetta. Meni siihen silti tankillinen bensaa. Koneen edellispäivän keittämiseen liittyen BMW-legenda Myllymaan Repa kertoi, että K75:ssä on sama flektimoottori kuin Taunuksessa, eli ei kannata tilata BMWltä - jos siis flektin moottori olisi rikki. 

Tiemuseosta löytyi autojen lisäksi myös muun muassa Honda CX 500 ja polkupyöriä, joista yksi oli täsmälleen samanlainen kuin se, jonka Hra Oma Aika oli nuorena poikana ostanut. Se on kummallista, miten vanhoja oman ikäiset pyörät ja ihmiset ovat! Vastahan sitä olimme ihan teinejä... ja se fiilis uudesta pyörästä on yhä kirkkaana mielessä. Eihän se nyt vielä mikään vanha voi olla!


Lillehammerissa oli ilo asua motoristikaverin kotona ja nähdä vähän norjalaista arkea. 

Ajokorttia ei vieläkään Norjan poliisi ilmoittanut ottavansa parempaan talteen - pidetään lukijaa jännityksessä...


Motoristiystävän kotona - parvekkeelta on mukavat näkymät ihan peruskerrostalostakin. Ne hyppyrimäetkin näkyivät parvekkeelta. Mutta eivät tässä kuvassa, kuten lukija viisi minuuttia kuvaa tihrustettuaan huomaa. Ehkä.


Täsmälleen tällaisen pyörän hra Oma Aika osti vuonna 1978- Pyörä on edelleen täysin kunnossa. Toisin kuin polkija.


Joku omituisen tarkkamuistinen lukija saattaa muistaa, mitä ruokavalio-ongelmasta tuli kerrottua tässä jutussa, kun reissu tuli Norjan puolelle eli Egonissa tuli syötyä Blackened Chicken -annos. Mainittu Egon-ravintolaketju on Lillehammerissakin. Ja mainitusta syystä johtuen tämä Blackened Chicken -annos tuli sitten syötyä Lillehammerissakin...  joka ikinen päivä.

Erään piirroshahmon nimi on muuten Lillehammer Diemes (ohessa kuva). Hänellä vaikuttaa olevan valtavat mahdollisuudet tulla suosituksi. 
Niiden, joille tämä hahmo tuntuu olevan liikaa hanskattavaksi, kannattaa keskittyä Aku Ankkaan. 

________________________


Seuraavassa osassa koneen kuumeneminen hitaassa ajossakaan ei tule olemaan ongelma, sillä moottorissa tulee olemaan ulkoinen vesijäähdytys. Seuraavassa osassa nimittäin siirrytään Norjan kauneimmaksi sanottuun kaupunkiin eli Ålesundiin ja luvassa oli jatkuvaa vesisadetta seuraavat neljä päivää - mikäs sen hauskempaa? No aika monikin asia. Lisäksi ajamme taas kerran Trollstigenin, mutta tällä kertaa sadepilven sisässä. Mikäs sen nautinnollisempaa, kuin ajaa Peikonpolkua näkemättä eteensä, saati maisemia! No aika monikin asia, mutta eräälle naiselle piti sieltä hakea aito Norjan trolli. Useimmat lukijat ymmärtävät motiivin hyvin.  Kun trolli on viety, paikannimi onkin luultavasti jatkossa vain Stigen.

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )


Lähettänyt klo 6 kommenttia
Tunnisteet: , ,
Tilaa: Blogitekstit (Atom)