Nyt tarjotaan mainio tilaisuus olla näkemättä jotakin, ja tässä avustaa Norjan valtio. Hamarin läheltä löytyy Elverum, ja sieltä löytyy vanha linnoitus Christiansfjeld. Ajatus on, että se on varmaan hieno, kun niin ikään melko lähellä oleva Kongsvinger on upeassa kunnossa (kuten tässä jutussa näkee), puhumattakaan huikeiden taistelujen Fredrikstenistä (joka esiteltiin tässä jutussa). Jo Snorrin saagoissa kuvataan taisteluja ja tapahtumia juuri Hedmarkin alueella (missä Elverum sijaitsee). Vaikka varsinainen linnoitus rakennettiin vasta satoja vuosia myöhemmin, paikka on ollut strateginen jo Snorrin kuvaamana aikana. Nyt ollaan paitsi vähän hämärissä Hamarissa, myös ja ennen kaikkea Christiansfjeldin raunioilla, missä Norjan rikas öljyvaltio on päästänyt historian rappeutumaan kuin olisi unohtanut hienon prätkän ulos mätänemään. Tämä linnoitus Elverumin lähellä on karu muistutus Tanska-Norjan kuninkaiden puolustustaidoista – rakennettu 1683, hylätty ensi kerran jo 1742, ja nyt se seisoo ruohon ja pusikoiden valtaamana. Puut murtavat muureja. Tekoäly sanoi faktantarkastuksessa, että se on kuin viikinki, joka unohdettiin saunaan. Hieno vertaus, paitsi että tosi huono ja jokseenkin järjetön. Kävijät ovat harvassa, koska paikka on hävettävän huonossa kunnossa. Öljy-Norja, maailman rikkaimpia maita, voisi hetkessä korjata tai ainakin siistiä ja estää sitä katoamasta kokonaan, mutta Norja antaa sen rapistua. Miksi? | Norja 2025:
|
Lyhyt historia pitkästä historiasta
Linnoitusta alettiin rakentaa noin 1650 Tanska-Norjan puolustukseen Suuren Pohjan sodan aikoihin estämään Ruotsin hyökkäyksiä. 1683 oli valmiina linnoitus bastioneineen ja kurtiineineen, mikä vartioi Glomma-joen ylityspaikkaa. Sitten linnoitusta laajennettiin ulkoisella vallilla (tenaljevek). Linnoituksessa oli suurimpana rakennuksena kanuunatorni "donjon" ja useita tykkiasemia. Sisällä oli kasarmit, leipomo, sepänpaja, talli ja varastot. Linnoitus oli kuin pieni kaupunki – kasarmit 264 miehelle, leipomo, sepänpaja, talli ja varastot. Aseistuksesta voidaan kertoa, että siellä oli 8–64 paunan kanuunoita ja mortteli. Kuningas Christian V:kin vieraili linnoituksessa vuonna 1685 tarkastusmatkallaan. Juu, suomeksi tavataan kirjoittaa Kristian, mutta nytpä ei kirjoiteta. Syitä saa arvailla ihan vapaasti...
Christian V siis rakennutti linnoituksen, alkoi laajentaa sitä, ja hänen poikansa Fredrik IV edelleen jatkoi linnoituksen kehittämistä, ja sitten tuli pojanpoika Christian VI. Hänen mielestään linnoituksissa piti säästää, ja hän lakkautti Christiansfjellin 1742. Ja kansan piti säästää myös kovasti, koska se on hurskasta ja kristillistä. Niillä säästöillä hurskas kuninkaamme sitten rakennutti itselleen Pohjois-Euroopan komeimman palatsin, Christiansborgin. No se palpoi aikanaan maan tasalle, ja itse asiassa Kööpenhaminassa oleva nykyinen Christiansborg on jo kolmas palatsi samalla paikalla.
Christian VI rakennutti myös toisen palatsin, "Pohjolan Versailles’na" tunnetun Hirschholmin. Sen puolestaan puretti hänen pojanpoikansa Fredrik VI - hän nimittäin käytti purkumateriaalia rakennuttaakseen uuden Christiansborgin...
Varmastikin lakkautetun Christiansfjeldin sotilaat ja Elverumin talonpojat kovasti arvostivat näiden herrojen säästäväisyyshankkeita.
Sitten laittoikin jo aiemmissakin jutuissa kehuttu herra Napoleon Euroopan juoksemaan milloin mihinkin suuntaan. Niinpä 1811 tulikin kiire alkaa kunnostaa linnoitusta uudelleen käyttöön ja varustaa aikakauden aseilla, kuten uusilla tykeillä.
Rauhan tultua, ja kun Norja oli otettu pois Tanskalta ja annettu Ruotsalaisille hyvityksenä Suomen alueen menettämisestä Ryssälle, linnoitus jätettiin taas retuperälle. Christiansfjeldin linnoitus ehti siis olla mukana isoissa sodissa - mutta siellä ei koskaan ammuttu laukaustakaan, ainakaan sotatoimena. Tekoälyn faktantarkistuksen mukaan se oli siis kuin prätkä, joka odottaa tallissa sadetta. Toinen jokseenkin älytön vertaus.
Ehkä tämä juttu olikin pitkä historia lyhyestä historiasta?
Toiselle puolelle Glommajokea muuten tehtiin sotilaallinen harjoitusalue Terningmoen n. 1750 - ja se taitaa olla sotilaskäytössä yhä.
Huono kunto – rikas Norja ja hävettävä rappeutuminen
Linnoitus on hävettävän huonossa kunnossa – ruoho valtaa vallihautaa, kivimuurit murenevat puiden kasvaessa niistä läpi, ja paikka näyttää unohdetulta. Norja, maailman rikkain maa öljyrahoineen, on päästänyt sen rappeutumaan – miksi? Ehkä koska se on "pieni" muistomerkki verrattuna Akershusin tai Fredrikstenin linnoituksiin, tai koska se on syrjässä turistireiteiltä. Sitä vähän kunnostettiin kyllä 1990-luvulla, mutta nyt se on taas villin luonnon armoilla – paikalliset valittavat, että "Norja kunnostaa siltoja, mutta unohtaa linnoitukset". No jaa – siltoja pitkin pääsee uuteen shoppailukeskukseen, linnoituksella ei ole mitään shoppausmahdollisuuksia. Prioriteetit 2020-luvulla.
Ja se linnoituksen ylpeys, massiivinen torni "donjon"? No se purettiin ja tilalla on nyt betoninen vesitorni, jossa toimii ilmeisesti myös jonkinlainen tietoliikennekeskus ja kännyköiden linkkiasema. Aivan mahtavaa historian arvon ymmärrystä ja tyylitajua. Ehkä linnoituksen siksi annetaankin tuhoutua, ettei tuo betonimöhkäle näyttäisi niin rujolta... Norjan historian suojelu 2020-luvulla: kun kivitornista ei enää saa 5G-yhteyttä, se korvataan sellaisella, josta saa. Estetiikka nollassa, mutta signaali 4 palkkia.
Alueelta ei tunneta suuria kummitustarinoita, mutta monet paikalliset sanovat tuntevansa "vanhojen sotilaiden läsnäolon" raunioilla. Eivätkö vanhat ole päässeet vielä siviiliin? Kummallista: linnoitus oli rakennettu kestämään sotaa, mutta se kuoli rauhan takia.
Nyt rauniot rapistuvat puiden valtaamana, vaikka Norja ui öljyssä tai oikeammin öljyrahoissa – hävettävää, mutta juuri siksi täydellinen pysähdyspaikka, kun matkaat Hamariin, jossa et kuvitellut olevan mitään mielenkiintoista... mutta tässä jutussa kerrotaan, miksi juuri Sinä oikeasti haluat tutustua Hamariin, vaikket sitä ehkä vielä tiedä.
Hamarissa ei kannata olla hämärissä hommissa! Ainakin tämä poliisiauto saa hyvälle tuulelle. Muistin mukaan se on ollut aina paikalla, kun hra Oma Aika on käynyt Hamarissa.
Onko kukaan kuullut, että Norjassa on ihan mainioita maisemia? Sitä ei voi täysin verraa esim. Pohjanmaahan, mutta jonkinlaista maastonmuotoa Norjassakin on tarjolla.
Norjassa on hyvä tiedostaa, että aitoja on harvoin ja tiellä saattaa olla melkein mitä eläimiä tahansa.
Suunnilleen tällainen Christiansjeld oli - kuva tehty tekoälyn avulla. Kuvassa näkyy hyvin päätorni "donjon", joka on sittemmin korvattu...
...tällä tyylikkäällä arkkitehtonisella luomuksella.
Nykyinen pääsisäänkäynti on sentään melkein siisti, vaikka vesakon keskellä sekin.
Muistomerkeissä muistellaan mennyttä aikaa
Linnan pihalla kasvaa tietenkin metsä. Vertaa aloituskuvaan...
Muinaisilla tykeillä voi hyvin torjua vaikkapa rottia, vai miksi muuten tämä kanuuna olisi maassa?
Kaikki on katoavaista
Linnoituksesta on avarat maisemat, joiden ansiosta vihollisen näkee jo kaukaa
Kyllähän tämäkin varmasti pian saadaan sortumaan
Linnakkeen rakentajat varmasti arvostavat nykysukupolvien päättäjiä...
Näkee, että Norjalla on rahaa ja arvostetaan tätä historiallista linnaketta.
Tämä on vahingossa kunnostettu?
Komeilta bastionomuureilta on hienot näkymät
Jyhkeitä muureja kelpaa katsella
Tällainen Hamarin katedraali oli (kuva tehty tekoälyllä)
Visiitin arvoinen se on nykyäänkin - näistä raunioista pidetään huolta. Naapurissa on myös hoidetut linnanraunio. "Hamar on kaunis kaupunki, jossa on maailman kaunein museo". Kuka niin sanoo? Hamarilaiset itse. Norjassa ei pahemmin esiinny puolankalaista pessimismiä tai suomalaista vaatimattomuutta.
Norjan suurin järvi on joskus ollut todella ylhäällä.
Hamarin nykyinen kirkko
Hamarin jäähalli on kuin käännetty viikinkivene
Kyllä Hamarissa viihtyy - hra Oma Aika on ollut siellä varsin usein
Omaa aikaa Hamarissa
Tällä kertaa oli linnoituspettymystä mukava täydentää kolmen päivän ajan tutustumisella jänniin kipuihin ja norjalaiseen terveyspalveluun. Sinä aikana myös sadealueet valloittivat Keski- ja Pohjois-Norjan, eli seuraavassa jaksossa Norjan reissua ollaankin vähän aikaa Ruotsissa. Aika hyvä hämäys!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti