tiistai 28. syyskuuta 2021

Päiväpikainen: Hattulan näkötorni


Kaunis syyspäivä, mihin ajelisi? Pitkälle ei viitsisi, kun illat viilenevät äkkiä. Tässä pieni päiväpikainen kohde, jonka ohi suunnilleen kaikki eteläisessä Suomessa ajelevat ovat ajelleet. Jollei mitään kummempaa ole mielessä, niin tämä on ihan hyvä pieni kohde: Hattulan näkötorni eli Kappakallion näkötorni. 

Hattulaan moottoritien rakentamisen yhteydessä 1996 valmistunut näkötorni on Kolmostien varrella Kappakallion taukopaikan yhteydessä, eikä sinne muualta pääse eli moottoritielle on mentävä. Moottoritieltäkin sinne pääsee vain luoteeseen eli Tampereen suuntaan meneviltä kaistoilta. Moottoritielle on tultava viimeistään Hattulan/Parolan liittymästä. Mutta kaikkialla muualla ympäristössä on "loputtomasti" kivoja mutkateitä, eli mutkitella saa tämän päiväpikaisen kohteen kanssa.

Kuvan pystysuoraa kalliota ei tarvitse kiivetä (ellei halua...), sillä kallioleikkauksen poistumispäästä sinne nousee helppokulkuinen polku.

Mitä sieltä sitten näkee? Maisemia. Ei ehkä yllättänyt...  Ihan normaaleja hämäläisiä maisemia. Mutta jotenkin se on kauhean leppoisa kohde. Pysähtyä vähäksi aikaa, katsella jonkin aikaa maisemia ja liikenteen virtaamista, ja jatkaa sitten ajelua. Hyvässä seurassa ylhäällä voisi viihtyä hetkeä pidempäänkin, sieltä näkee paljon, mutta sinne ei pahemmin näy... Alhaalla taukopaikalla on kyllä pöydät ja penkit, että jos takaboksiin on sattunut eksymään vaikka kuumaa kaakaota, niin mikäs siinä on syksylläkin taukoa pitäessä. Katokset suojaavat sadetauollakin! Geokätköilijöilläkin taitaa siellä olla omaa puuhaansa.


Näkötorniin pääsee vain moottoritieltä kohti Tamperetta ajaen. Liittymään pääsee joka suunnasta, vaikkapa Hattulan läpi tai 130-tieltä.

Ylöspääsy ei pahemmin rasita

Hyvin tilaa pysäköinnille, katetut penkit&pöydät - ja maisemat!

Kallioleikkauksen juurella on betonilaattoihin painettu tien tekijöiden kädenjäljet


Ympärillä on paljon pikkuteitä

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )

perjantai 24. syyskuuta 2021

Lunta ja lämpöä - Korkealla Kolilla ja Kuopiossa

Mihin: Koli - kansallismaisema, upea kaikkina vuodenaikoina ja perille menee kiva mutkatie
Mihin: Kuopion Puijo. Maisemat, ruoka ja virtuaalinen mäkihyppy 


Koli

Ukko, Akka ja Paha. Koli on osa Lieksan kaupunkia eli kansallismaisemamme on kaupunkimaisema! Pielisen pinta loiskuu 250 metriä alempana, ja meri, jos se näkyisi, olisi vielä sata metriä alempana. Ja Koli nousee koko ajan, vaikka sen huippua hinkataan koko ajan. Sadan vuoden päästä se on jo 50 senttiä ylempänä meren pinnasta kuin nyt. Tuhannen vuoden päästä se on siis jo 5 metriä ylempänä kuin nyt, mutta siinä vaiheessa meri on jo kaukana, kun Pohjanlahtikin on silloin jo kadonnut. Saattaa tietysti olla, että kovin moni tämän blogin lukija ei silloin enää ajele prätkällä vaan keskittyy enemmänkin leijulautailemaan, vaan eihän sitä koskaan tiedä.

Mutta ei Koli entiseen loistoonsa palaa, sillä ennen jääkautta pari miljoonaa vuotta sitten se oli kilometrejä korkea. Mannerjää vei kivet ja muuta kauas, pitkälle Venäjän puolelle. No, ainahan se Venäjä on meiltä kaikkea ryöstänyt - tosin koska missään tällä alueella ei ollut ihmisiä, niin valjastivat mannerjään siihen hommaan. Ovela veto!

Geologeille tämä on kuitenkin marginaalista asiaa, sillä viimeisin isompi geologinen tapahtuma oli alueella pari miljardia vuotta sitten. Asutusta alueella on ollut jo 8000 eaa eli kivikaudelta alkaen - silloinhan alueella oli paljon lämpimämpää kuin nyt. 

Luoliakin löytyy, tunnetuimpana Pirunkirkko. Siellä ovat tuon nimetyn isännän lisäksi asustelleet noidat. Kaikkihan muistamme tietenkin Ukko Kinolaisen, joka osasi herättää vainajat ja saada käärmeet hyökkäämään päälle, jos tarve niin vaati. Itse Paholaisenkin hän pisti kuriin tarvittaessa - suomalaisille kun ei v*ttuilla!

Vaan eivät paikat ennenkään töhertelijöiltä välttyneet - Pirun kirkonkin seinään on muuan taidetöhertelijä Eero Järnefelt vuonna 1893 mennyt kirjoittelemaan säkeitään allekirjoituksella "Eero ja Fanny", varmaan Fannya vietelläkseen. Onnistumisesta ei ole varmuutta. Fannysta kun ei ole historiankirjoihin juuri tietoja jäänyt -  Järnefeltin vaimo oli Saimi, ei Fanny... No, tässä blogissa ei olla ahdasmielisiä!



Kolille saa ajaa hiukan serpentiiniäkin

Hissillä ylös, maisemia kelpaa jo hississä katsella!

Sitten polkua ja portaita ylemmäs


Huipulla - Pielinen on 250 metriä alempana. Kansallinen kaupunkimaisema...


Pieniä teitä riittää poistumiseenkin


Puijo 

Puijo puolestaan on Kuopion kaupunkia ja kohoaa noin 150 metriä viereisen Kallaveden yläpuolelle, meren pinta on puolestaan vielä lähes sata metriä alempana. Liian pieni koko on ongelma, siksi Puijon laelle on rakennettu jatkokappale eli Puijon 75-metrinen torni. Torneja siellä on ollut jo aiemminkin, mutta paljon matalampia ja ilman pyörivää ravintolaa.

Kuopiolaisten mielestä Puijo on talviurheilun kehto. Tietysti rovaniemeläiset alkaisivat puhua Ounasvaarasta (ja rillumareistä?) ja helsinkiläiset vaikka Katajanokan kallioista suomalaisen mäkihypyn kehtona, mutta Kuopiossa on parempi kuunnella nyökytellen kuopiolaisia, muuten ne eivät lakkaa puhumasta ikinä. Sitä paitsi Puijo on hieno paikka, tornin huipulla voi syödä hyvin ja mäkihyppyäkin voi kokeilla turvallisesti tornin aulassa - nimittäin virtuaalisesti. 





Virtuaalilaseilla näki 360 astetta ja pääsi hyppäämään mäestä - näkymät olivat lähtiessä taustakuvan kaltaiset - siitä vain alas ja vauhtiin!

Tornista näkyy kauas!

Ravintolaa voisi suositella, vaikkei olisi edes maisemia


Vanha Puijontie jäi kiinnostamaan


Omaa aikaa 

Keväällä oli hieno keli ohuellekin mekolle, vaikka lunta oli vielä Puijolla jäljellä. Jännä tunne kulkea kesämekossa lumien keskellähypätä virtuaalisesti mäkeä 360-asteen näkymillä ja syödä oikein hyvin tornissa. Mäkihyppy oli hauska kokemus, jännä tunne lasit päässä katsoa alas mäkeen ja sitten olla jo syöksymässä alas. Talvesta tykkäävä etsii lunta vaikka kesämekossa. 

Alas Puijolta olikin sitten reittinä polku, ja korkeat korot ja pitkä mekko tekivät siitäkin vähän erilaisen elämyksen!  Kuopiossa on aina ollut hyvä tunnelma ja kivoja ihmisiävaikka tietenkin vähän savolainen meininki. Kuopiossa upeaa mustaa Mersua ajanut taksinkuljettajakin kohteli kuin kuningatarta!










Miehekkäät Miehet kulkevat Kuopiossa tällaisella taksilla...


...naiset saavat tällaista kohtelua!



Reilusti lunta ja kesämekko - ihana fiilis!


________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )

sunnuntai 12. syyskuuta 2021

Päiväpikainen: Päiväperhostelua

Mikä: Botania, Perhosia Joensuussa (Heinäpurontie 70 80110 Joensuu)

Miksi: Perhoset ovat kivoja, mutta vaikkei niistä välittäisi, mutkateitä riittää!

Ei, nyt ei olla Bunuelin Päiväperho-elokuvassa. Ei ole kyllästynyttä kotirouvaa bordellissa vaan aktiivinen, työtä tekevä nainen ja ollaan ihan oikeiden perhosten maailmassa. Joensuussa on nimittäin Botania, maailman pohjoisin trooppinen perhostalo ja puutarha. Siellä on nimestä päätellen tapahtumia, mutta niistä ei ole kokemuksia.

Botania oli alunperin Itä-Suomen yliopiston omistuksessa kunnes toiminta lakkautettiin 2012. Botanian Ystävät ry alkoi ylläpitää kasveja yhdistyksenä. Vuodesta 2018 se on ollut yksityisessä omistuksessa.

Syy mennä olivat perhoset (vaikka suurin syy on tietenkin halu ajella, mutta joku syy on aina hyvä...). Siellä trooppisessa puutarhassa niitä liihottelee, ja jos reissussa on ollut kylmä, niin "tropiikissa" lämpenee varmasti. 

Perhonen, tuo myyttinen hahmo. Tosin myyttisyys riippuu taas ihan katsojasta. Kristityille se kuulemma symboloi sielun uudestisyntymistä tai ylösnousemusta. Atsteekeille perhonen oli yksi kasvillisuuden, kevään ja rakkauden jumalan ominaisuuksista. Kiinalaisille perhonen symboloi ikuista rakkautta. Kreikkalaisten aakkosten psi muuttui roomalaisilla tarkoittamaan psyykettä, joka puolestaan on perhonen. Psyyke oli myös jumalatar, kaunis olento, jolla oli perhosen siivet. Hänen rakkaustarinansa on yksi kaikkien aikojen kauneimmista rakkaustarinoista. Tarina on todella kreikkalainen eli varsin monivaiheinen, mutta loppu on onnellinen - ihana Psyyke saa Eroksensa ja Eroksen äiti Afroditekin tanssii häissä. 

Lisäksi tiedetään kaaos-teoriasta, että perhosen siivenisku saa aikaan myrskyn toisella puolella maapalloa eli kannattaa varoa perhosia henkensä edestä! 

Tai sitten vain katselee niitä ihan muuten vain. Keväällä perhosia ei tosin ollut paljon (ja jotkut vähän repaleisia?), mutta kesällä niitä on kuulemma enemmänkin. 

Trooppisen puutarhan lisäksi alueella on ulkopuutarhoja, mutta ei niissäkään tietenkään keväällä vielä paljon ollut - kesäisin varmastikin on. Ulkopuutarhan ympärille sijoittuvat Linnunlahden kävelyreitit ja Arboretum puulajipuisto.

Paikassa on myös kahvila, jossa oli tarjolla lounasbuffet, mutta tarjolla on vain kasviksia ja nekin lähinnä pelkästään vegaanisessa muodossa. Mikäs siinä, mutta (ehdottomia ideologioita ehdottomasti vastustava) Hra Oma Aika ilmoitti haluavansa kasvisten lisäksi myös ruokaa, ja niin syöminen tapahtui muualla. Muutoinhan Botania olisi kiva paikka ihan lounastaakin. 

Päiväperho: Seksiä ja kiihkoa elämäänsä kaipaava kyllästynyt kotirouva.
Päiväperhonen: Ne kesäpäivässä liihottelevat perhoset. 
Mutkatiet: 🥰


Tie 368
Voikosken ja Mäntyharjun kautta ylös, tie tarjoaa mutkia ja maisemia











Botania


Joku motoristi ajoi juuri ohitse - olisi voinut tulla mukaan!



















Tämä bongaus toi mieleen jotain...  ;) 


Ajelua tiellä 542

Kun Hra Oma Aika ei pelkkiä vegaaniruokia yleensä syö eli Botanian kahvila jäi väliin, niin Karvion Neste tarjosi yllättävän monipuolista ja hyvää ruokaa hiukopalaksi - lisäksi paikka on kauniilla paikalla eli hyvä taukopaikka: on kanavaa ja koskea katseltavaksi.




Seuraavassa jaksossa siirrytäänkin Kuopioon, jossa Viivi mäkihyppää Puijon mäessä kesämekossa. Ellei sitten sitä ennen tule jotain muuta...  Muitakin kotimaan vinkkejä on tulossa, kunnes siirrytään katsomaan, miten suunnitellulle kuukauden reissulle Norjassa kävi. 

_________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )