maanantai 14. joulukuuta 2020

Kuukausi Norjassa, osa 5: Altlantin väylä ja ruusuinen Molde

Moldesta Atlantin väylän kautta Trondheimiin

Varsinainen Atlantin väylän osuus

Trondheimin keskustan läpi ei tarvitse ajaa









Vuoden 2020 kiertelyt Norjassa:

Atlantin väylä


Atlantin väylä, englanniksi Atlantic Road, norjaksi Atlanterhavsveien, nykynorjaksi Atlanterhavsvegen. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Tämä legendaksi jo noussut reitti 
Åndalsnesin ja Kristiansundin välisellä läänintie 64:llä on itse asiassa aika uusi. Tie avattiin vasta vuonna 1989. Saarelta ja luodolta toiselle kahdeksan sillan avulla loikkiva tie on hyvin suosittu.


Legendaarisuutta ruokkii myös se, että se on toisinaan listattu yhdeksi maailman vaarallisimmista teistä (esim. Thrillist). Vaarallisuus on kuitenkin todellisuutta vain myrskyisällä säällä, jolloin mereltä tulevat jättimäiset aallot voivat iskeä tielle ja etenkin prätkällä reissu voi muuttua uimareissuksi ja prätkä saa ns. uppopesun, tai ainakin harjattomaksi pikapesuksi ilman vahausta ja kuivausta

Kauniilla säällä varsinainen Atlantin väylä saattaa olla tietyllä tapaa myös pettymys - se on hyvin kaunis, mutta sillä on pituutta vain reilut kahdeksan kilometriä. Mahtavampia siltojakin Norjassa löytyy, sillä Atlantin väylän pisin silta on "vain" 260 metriä. Parhaalla paikalla on kuitenkin hyvä taukopaikka, jossa voi ja ehdottomasti kannattaa kierrellä kävellen upeissa maisemissa. Onnekkaimmat saattavat bongata myös valaita ja hylkeitä. 

Mutta ei kannata tyytyä vain tuohon viralliseen Atlantin väylään - siitä voi jatkaa rantoja pitkin ja tuskin pettyy. Esimerkiksi etelästä tultaessa kannattaa ajaa ihan rantoja pitkin kylästä kylään ennen Atlantin väylää, ja sieltä jatkaa matkaa Kristiansundiin, sieltä edelleen eteenpäin pitkin rantateitä ja kokea paljon lisää upeita maisemia, siltoja, tunneleita lauttoja,..

Miksi tehdä lyhyt tunneli lyhimmälle etäisyydelle,
kun voi tehdä kolme kertaa pidemmänkin
Kristiansundiin menevä kuusikilometrinen tunneli meren alla viilentää kummasti, jos nahoissa tuntuu kuumalta. Miksi se on niin pitkä ja tekee jopa mutkan? Miksei se mene suoraan lyhintä reittiä? Koska norjalaiselle tieinsinöörille sattui reppuun mukaan sinä päivänä vähän pidempi tunneli, lyhyet olivat varmaan loppuneet. Tunnelihan on tyhjää tilaa eli mahtuu hyvin reppuun. 

Kristiansundista pääsee lautalla Tømmervågiin ja sieltä edelleen pitkin rantoja ja saaria eteenpäin - hyviä vaihtoehtoja on sellaiselle, jolle reissu ei ole suoritus. Edes tämän ajon päätepisteeseen eli Trondheimin keskustaan ei ole pakko ajaa isoja teitä, vaan sinne pääsee "takakautta" sisään pientä rantaväylää pitkin.

"Atlantin väylä on harvalle matkailijalle ensimmäinen kohde Norjassa – sijaitseehan se hieman syrjässä", sanotaan oppaassa. Itse asiassa kaikki paikat Norjassa sijaitsevat syrjässä tai jossain maailman äärilaidalla. Koko Norja on syrjässä. Siinä sen viehätysvoima osittain onkin - siellä luonto on sen verran mahtavaa, että se päättää, minne ja mistä ihminen voi kulkea.

Pikkuteillä oli seurana lähinnä eläimiä
Ei varsinaisesti ruuhkaa ollut kiusana



Kjeksa - täällä oli saksalaisten tutka-asema toisen maailmansodan aikana - muitakin sota-ajan rakennelmien jäänteitä on edelleen paikalla


Nyt ollaan jo Atlantin väylällä!
Atlantin väylän tunnetuin kohta
Ylös sillalle...

Tältä se näytti ajaessa - silta alkaa...
...sillalla...
...ja siltaa alas. Tuossa saaressa kannattaa pysähtyä vähän ihmettelemään!

Outoja otuksia taukopaikalla

Sitten eteenpäin Atlantin väylää



Pikkuteitä vain eteenpäin ja ajonautintoa riittää! Suuntana Trondheim




Tunneli Kristiansundiin - se on paljon pidempi kuin karttaa katsoen luulisi olevan tarpeen...

Piti vähän käydä kuvaamassa paikkoja....


Lauttamatkoja riittää myös




Aaseja


Sateessa - huomaa hirvi!
Viimeinen pikkutiekiepaus ennen Trondheimia


Molde


Molde on Norjan Møren ja Romsdalin läänin pääkaupunki. Sellainen Riihimäen kokoluokkaa oleva kaupunki, mutta vaikka miten sinivalkoisten silmälasien läpi katsoisi, niin nyt puhutaan hiukkasen erilaisesta paikasta turistin näkökulmasta katsoen. Esimerkiksi lumihuippuiset vuoret ja meri ovat jossain määrin hienompia kuin Riihimäen ABC. Kaupungin ilmasto vuonon rannalla on niin hyvä ja maa niin hedelmällistä, että Molden lempinimi on Ruusujen kaupunki. 

Ennen ensimmäistä maailmansotaa Molde oli merkittävä matkailukohde, mutta kolmannes kaupungista tuhoutui tulipalossa 1916. Sen mitä jäljelle jäi, hoitivat saksalaiset myöhemmin. Se ei ollut "Ruusujen sota", koska saksalaiset kävivät sotaa ruusujen ja jazzin sijasta pommein ja sotilasmarssein.

Saksalaisten hyökätessä Norjaan 1940 kuningas Haakon VII ja muu valtionjohto pakenivat Moldeen, joka oli käytännössä maan pääkaupunki yhden huhtikuisen viikon ajan. 

Jalkapallon harrastajillekin Molde saattaa olla tuttu. Molde on myös Mikkelin ystävyyskaupunki. Niitä yhdistää ainakin se, että Mikkelissäkin oli sodanjohto 40-luvulla. Mikkelin miehet tosin vähemmän tarjoavat ruusuja, mutta muuten ovat kyllä suoremman toiminnan miehiä, kuten tästä jutusta kävi ilmi - myös suora toiminta naisia lähestyttäessä... ;)   

Moldessa järjestetään joka kesä kansainvälinen Molde Jazz -festivaali ja niiden aikaan kaupunki on tosiaan lempinimensä veroinen - joka puolella kukkivat ruusut. 

Ruusujen kaupunki





Moldessa kissatkin olivat hyvin tuttavallisia
Kuten liki kaikissa Norjan rantakaupungeissa, satamaelämä on vilkasta - Hurtigruten ja muut
"Lossit" astetta isompia ja tietenkin merikelpoisia


Ruusuja riittää

Mikä on Norjan suosituin auto? Varmaankin Fjord Fiesta!

Punainen Kupla on aina hieno ja kuvan arvoinen, Moldessakin!


Moldessa on paljon hyviä ravintoloita

...mutta joidenkin ravintoloiden nimet eivät oikein houkuttaneet tutustumaan... :D 




Omaa aikaa Moldessa (ja Atlantin väylällä)

Moldessa ruusujen keskellä olikin mukava olla, siellä sääkin oli hyvä. Mekkokeli ja kävelylle sopiva kaupunki on aina hyvä yhdistelmä! 

Molde on kiva, lämminhenkinen pieni kukkaiskaupunki. Siellä kävellessä tuli sellainen olo, että tähän kaupunkiin voisi mielellään tulla uudelleen.

Paikalliset ovat ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Jos vaikka tulee jostain syystä mieleen armeija ja halu vähän leikkiä, niin kauan ei kestänyt, kun kädessä oli asianmukainen vesipyssy. 


Atlantin väylä oli vierailun arvoinen!

 
Moldessa kokoushuoneista virkistymään ruusun tuoksuun ja merituuleen

Jazzin ja ruusujen kaupunki


Astetta mansikkaisempi pirtelö!

Keltaisten lyhtyjen alue... ;) 

 

Korkkareissa voi hyvin kävellä sopivan "päiväannoksen"
. . . . .


Kop kop, pääseekö Businessroomiin...? Varusteina viinilasi ja vesipyssy.
 

...kyllä pääsi! 

 
Ja sitten alkoi taistelu - vesipyssy-Viivi vastaan muut!

Maastokuvioidut taisteluvaatteet eivät auta sisätiloissa? Märäksi tulee silti...
Lopulta oli pyssy laitettava telineeseen


Aamunkoitto Moldessa 

Seuraavassa osassa ollaan Trondheimissa, jonne suomalaiset hyökkäsivät jo kerran aiemmin eli 1700-luvun alkupuolella. Se hyökkäys ei oikein onnistunut eli nyt otetaan revanssi! Kuinka käy - riittääkö Viivin vesipyssy?

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa"https://www.blogit.fi/oma-aika )


7 kommenttia:

  1. Upeita maisemia ja hyvä juttu! Kaippa tuonne voisi hyvin joskus ajella

    VastaaPoista
  2. Kiitos taas tästä päivän piristyksestä, nää reissu jutut on kirjoitettu mielenkiintoisiksi eikä huumoriakaan ole niistä unohdettu. Mutta täytyy sanoa, että kyllä kaiken kruunaa Viivin upeat kuvat.

    VastaaPoista
  3. Aaseja! �� Heeei, olisitte ny käyneet Fook Yuenissa kun kerta kohdalle tuli , ties vaikka olisivat jo ovella sanoneet "Velkommen til Fook Yuen" ��
    Ei se sentäs mikään "Mii Suk Lon Tim" vaikka tosin olisin sitäkin suositellut ��.... voi että mitenkäs käy matkailun ensi kesänä, jos nyt tilanteet ei hellitä...joutuu tyytymään kaiketi Viivin äxiöneihin ��

    VastaaPoista
  4. Vesisota Viivin kanssa aika kohottava ajatus ;)

    VastaaPoista
  5. Hieno juttu ja hienoja maisemia. Ja niin edelleen. Mutta se saakelin rapu on kuin pahimmasta ryyppyputkesta ryöminyt.

    VastaaPoista
  6. Mahtavaa tarinaa ja hienoja kuvia jälleen!
    Vesisotaa voi harrastaa kotimaassakin, ei tarvitse lähteä Norjaan asti ;)

    VastaaPoista
  7. Norjan maisemat on kerrassaan upeita, suomalaisiin maisemiin tottuneelle.
    Meinasi lähteä ajatukset harhailemaan, kun melkein samassa kappaleessa on "takakautta" ja "tunneli". Mikä lie mennyt ajatuksiin.
    Viivin laukaisema ase olisi varmaan kirkastanut ajatukset.

    VastaaPoista