lauantai 8. elokuuta 2015

Moottoripyörän madallus ja moottoripyöräilyn aloitus eli Viivi&Dolly

Aiemmin kerrottiin kuvien kera, kuinka VVM lahjoitti minulle täydellisenä yllätyksenä moottoripyörän. Se oli kaikkea, mitä ikinä moottoripyörältä halusin - pieni, punainen, kultaiset vanteet ja pyöreä lamppu ja pyöreät mittarit. Tehot ja muut eivät kiinnostaneet, mutta kyllä tämä tosi pirteä on! Kuka siitä tekniikasta niin kiinnostunut on...  :D



 

Dolly on Honda CB500 ja on aika pieni, mutta minulle se oli liian iso tai etenkin korkea. Minulta eivät yltäneet maahan kuin aivan varpaankärjet. Ilman Prätkäpajaa en voisi sillä ajaa. Sitä madallettiin edestä ja siihen laitettiin uudet jouset taakse, jotka sai matalammiksi. Alkuperäiset jouset olivatkin ihan rikki, ne eivät joustaneet ollenkaan. Joko ne olivat ihan ylhäällä tai jymähtivät pohjaan. Olisi ollut kuulemma helpompaa, jos takana olisi vain yksi jousi, silloin se menisi jotenkin koiranluilla se juttu.

Ohjaustanko siirrettiin vähän ylemmäs ja lähemmäs. Prätkäpaja vaihtoi myös renkaan matalampaan, sekin laski pyörää yli sentillä. 

Satula tehtiin käsityönä uusiksi TiCaBossa ja se on ihan täydellinen tähän pyörään, väritkin huomioitiin ja se on tosi hyvä. Taas oli pylly pari senttiä lähempänä maata! 



 





Lopulta Dolly oli niin matala kuin se vain voi olla, ja siksi sen sivujalkaakin piti vähän lyhentää, ettei pyörä keikkaa toiselle puolelle kumoon... Lisäksi aloittelijana koin tarpeelliseksi saada siihen vaihdenäytön. Senkin Prätkäpaja siihen sai laitettua, vaikka kuulemma helpommin sen saa sellaiseen prätkään, jossa on ruiskutus tai sähköinen nopeusmittari. Tässä on kuulemma kaasuttimet ja vaijeri nopeusmittarissa. Prätkäpaja on muutenkin ollut tosi paljon tukena harrastuksen aloittamisessa - apua sai tosi nopeasti ja kannustusta on riittänyt. Jollei osaa itse tai ole lähipiirissä joku, joka tietää just miten tällaiset asiat tehdään, niin luotettava paja on ainakin minulle tosi tärkeä apu!


Miten harrastus alkoi...

Mitä sitten voisin kertoa... aluksihan olin vain kyydissä ja sitäkin vähän pelkäsin etukäteen, mutta sitten se olikin tosi nautinnollista. Sitä innostui sitten kyydissä, kun katseli prätkäilijöitä, että osaisikohan sitä itsekin ja siitä alkoi mielenkiinto omaan pyörään. Kaikki vain tuntuivat liian isoilta eikä ollut rahaakaan. Mutta sitten tuli VVM...

Alku oli hankalaa, kun en ikinä ollut ajanut prätkää enkä siis yltänyt ensin maahan. Madalluksen jälkeen olikin ihan eri tuntu. Herra Oma Aika opetti ja kai minä aika äkkiä  perusasiat opin. Sitten pääsin maantielle! Se onnistumisen ilo, "osaan sittenkin"-elämys ja se tunne, kun saa olla osana kaikkea tuolla luonnon ja kaiken keskellä!


Vaikeinta on tiukkojen mutkien lisäksi yhä se, että en saa pyörää oikein työnnetyksi, kun joudun siinä olemaan ihan mutkalla ja kädet venytettyinä enkä silti oikein saa kunnollista asentoa jossa työntää. Pakko istua satulassa ja potkia jaloilla pyörää johonkin suuntaan.

Alkuun verrattuna isoin muutos on, että en jännitä enää niin paljon ja retkille lähteminen on siksi helpompaa. Ajaminen on rennompaa ja siitä osaa nauttia ihan eri tavalla kuin aluksi. Ja pystyy jo vähän enemmän katselemaan ympärillekin! Prätkäpaja teki juuri Dollyyn 6000 kilometrin pienen huollon. Minun ensimmäiset 6000 kilometriäni! Eli 6 000 000 ilometriä!

Pystynkö ajamaan sitten kun herra Oma Aikaa ei enää ole? En osaa sanoa, kun en tiedä miten siihen sitten aikanaan reagoin. Vaikea kysymys. Moottoripyöräilyn kautta olen kuitenkin saanut tosi paljon uusia ystäviä eli ehkä se auttaa!

Jos joku nyt miettii, että aloittaako prätkäily, niin rohkeutta vaan yrittämiseen. Itsekään en ollut ikinä ennen ajanut ja nyt sitä tuolla mennään! Eikä haittaa jos aloittaessa kaataa pyörän paikallaan... En osaa pukea sanoiksi sitä tunnetta kun ajaa... kun on osana sitä kaikkea mitä ympärillä on, tuoksut ja kaikki... se on vain itse koettava!



 x x x x x

25 kommenttia:

  1. Bongattukin on jo kerran... siis Dolly & Viivi

    VastaaPoista
  2. Aina vaan pistetään paremmaksi ;) me like!
    -X

    VastaaPoista
  3. aloittamisesta......itse aloitin sen takia että sillä sai sitä 'omaa aikaa', polvet tankkiin ja katse kauas taisi olla opetukset jotka on jääneet mieleen.
    Tuohon toiseksi viimeiseen kappaleeseen....sitten kun vetää kypärän päähän ja suuntaa sinne minne tie vie, silloin sinulla on sitä omaa aikaa ja jatkat hienoa harrastusta.

    VastaaPoista
  4. Kyllä moottoripyöräily on parasta, mitä ajohousut jalassa voi tehdä! ;) Housuista puheen ollen, olipas mahtavia pikkuäksiä! <3 Toivottavasti samanlaisia kuvia tulee lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös se kävisi tylsäksi, jos aina tulisi vain samanlaisia kuvia... :D

      Poista
    2. Voi olla, vaikka epäilen kyllä vahvasti ;) Tarkoitinkin, että toivoisin lisää tuollaisia pöksykuvia. <3

      Kerroit että tiukat mutkat jännittävät. Johtuuko se siitä, että pyörää täytyy kallistaa niin paljon tiukkaan mutkaan?

      Poista
    3. Sitä just... kyydissäkin pelkään, jos kallistetaan "liikaa"... mutta nyt on tietysti vasta eka kesä kuskina, varmaan vähitellen sitten... :)

      On minulla nahkaisetkin stringit, ehkä niistäkin pitää sitten ottaa joskus kuvia... :)

      Poista
    4. Oijoijoijoi! :D Tahtoo nähdä! :) :)

      Poista
    5. Ja mitä kallisteluun tulee, niin minusta kun on mahdollisimman "yhtä pakettia" pyörän kanssa ja pitää katseen riittävän kaukana edessä, niin kyllä se mutka-ajokin lähtee luonnistumaan. Naatiskellen vaan :)

      Poista
    6. No täytyy varmaan sitten esitellä ne nahkastringitkin... :D

      Kyllä mutka-ajo sujuu ihan hyvin, jos ei pidä mennä liian kovaa ja ihan vinossa... Hämeen Härkätie on esimerkiksi ihan paras minulle, siinä on just hyvät mutkat. :)

      Poista
    7. \0/ En malta odottaa :) Sellaista mietin, että olisko pyörä helpompi viedä, jos ohjaustanko olisi leveämpi? Talven aikana crossistonga tilalle...

      Poista
    8. Huhhei ja kiitos! Meinaisn jo luopua toivosta, mutta kyllä kannatti odottaa. Olipas vaan mahtavat kuvat. Olet upea nainen! :)

      Poista
    9. Onhan tässä kuussa tullut jo kaksi juttua... :)

      Poista
    10. Joo, kiitos molemmista. Odotin vain noita stringikuvia kuin kuuta nousevaa ja kyllä kannatti. Kohta se kuukin varmaan nousee ;)

      Poista
  5. Alkaa olla jo äksäkuvat lähellä sitä mitä on odotettukin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      (tosin ei niitä aina ole välttämättä ollenkaan...)

      Poista
  6. Hyvinhän sulla aloitus on käynnistynyt! Kovasti jo ilometrejä kertynyt. Mua jännitti alottaessa kaikkein eniten kytkimen ja vaihteitten/jarrun yhteistyö että muistanko aina kytkimen.:) Mulla vieläkin jostain syystä ? jännittää vasemmalle kääntyvät mutkat mutta ei oikealle. Pitäis vaan olla miettimättä liikaa ja relata...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koko ajan helpommin ja paremmin sujuu... on tämä niin kivaa!!! :)

      Poista
  7. Haluaa nähdä nahkastringit ja viivin pitelemäässä makkaraa punaisissa kynsissään,,kääk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai ne stringit täytyy esitellä, mutta makkaraa...? :D

      Poista
    2. No nyt ne nahkastringit on esitelty, kun niin pyydettiin... tosin ilman makkaraa... :D

      Poista
  8. Mitenkä tuo vaihdenäyttö on toteutettu?
    Minulla on myös kaasuttimet ja vaijerimittari, tapaan arpoa vaihteita
    ja haluan tuollaisen näytön. T: Antti Hauskuroineen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En minä oikeastaan ihan tiedä, mutta siellä on jotain antureita. Prätkäpaja sen siihen laittoi kun halusin, sieltä sellaisen saa ja osaavat varmaan kertoa, miten se toimii... sano Viiviltä terveisiä!

      Poista
    2. Ok. Kiitoksia. Kysäisenpä suoraan heiltä, jos vaikka avaisivat salaisuuksiaan tai möisivät valmiin virityksen posteitse.
      Mutta ensin mopoilemaan, kun on vapaapäivä eikä tiekään vielä jäässä eli VIELÄ EHTII PÖRRRRRrrrr.....;) T:Antti kuraisine Hauskuroineen

      Poista