maanantai 16. syyskuuta 2013

Pieniin päin Hämeessä ja Off topic: Asta Caplanin taidenäyttely Sääksmäellä

Tiekartta vuodelta 1927
Ei, Viivi ei ole pieniin päin, mutta saimme käsiimme uuden tiekartaston. Tai no, vuodelta 1927, mutta uusi painos. Huomasimme ajaneemme tähän asti kovastikin valtakunnan suurimpia pääteitä kuten Kuninkaantie ja Härkätie. Päätimme tällä kertaa kokeilla Hämeeseen pienempiä teitä... no, ainakin alkuun. Kohteena oli nimittäin Sääksmäellä (nykyään muka osa Valkeakoskea) oleva Asta Caplanin näyttely "Neljälle". Eihän meitä kutsuvieras-avajaisiin tietenkään oltu kutsuttu, mutta ainahan hyvissä juhlissa kuokkavieraita pitää olla! 

Kehä III:lta Sääksmäelle ei muka kestä kuin reilun tunnin, mutta meillä meni 3,5 tuntia. Vaikka ihan kartaston mukaan teitä huolella katsoimme! Kauniita näkymiä oli tarjolla ja osa teistä on oikein "ajoteitä", jos vahingossa unohtaa olla tarkkana rajoitusten suhteen. Sitten on noita tylsiä valtateitä, joita ei vuoden 1927 kartassa edes ollut, mutta kun tuli kiire.

Sääksmäen sillan vieressä on parikin ravintolaa, joista ainakin Silta tuntuu olevan suosittu myös motoristien keskuudessa. Valkeakoskella on myös erinomainen ravintola nimeltä Pippuri, jota kannattaa kokeilla.


Sääksmäeltä poistuessamme bongasimme tien poskeen jääneen Wagnerin isoisoisoisoisoisoisän - vmpk:lainen pulassa. Haimme tankin täytettä hänelle Iittalasta ja hiukan bensaletkuja omistajan rassattua oli tämä Wagnerin esi-isä taas käynnissä. 


Parolannummi on monelle miehelle tuttu paikka, mutta sen ohitimme pysähtyäksemme vasta Aulangolla. Aulangon upein nähtävyys on kuvin esitelty tässä kesäisessä jutussa Jokseenkin täydellinen päivä Hämeessä, joten nyt kuvasimme vain muinaisen Graniittilinnan... joka ei ole itse asiassa kauhean muinainen ensinkään. Vanantaan kartanosta kotoisin oleva eversti Standertskjöld nimittäin 1800-luvulla rakennutti paljon - mm. upean näkötornin ja sitten ihan vain huvikseen 1200-luvun tyylisen linnan. Tie 290 on tuttu jo monista aiemmista jutuista, kuten tässä Hellettä, hikeä ja kurveja Hämeessä.


Huomatkaapa muuten tuo kartanon nimi - Vanantaka. Siis Vanajan taka. Sieltäpäin lähtee myös Vanantaan joki. Joko kuullostaa tutulta? Jep. Nykyisin Vantaan joki. Vanhoissa kartoissa se on Helsingeå eli Helsingin joki. Vasta 1800-luvulla kartoissa se alkaa olla Vantaanjoki eikä Helsinginjoki. Perhana, vyöryttivät hämäläiset mokomat omat nimensä tänne Stadiin. Stadi siis rakennettiin Forsbyhyn eli Koskelaan Helsingeån suulle, ei suinkaan Vantaanjoen suulle. 


Erittäin suuri kartta on tässä linkissä.


Tavallinen kartta ja kuvat klikkaamalla vähän isommiksi alla entiseen tapaan.





Hirvihaara:














Sälinkäältä eteenpäin:

















1431 Nijinojaan ja edelleen Lappilaan, Joentaustaan ja Myllykylään kohti Kärkölän kirkonkylää:





















Kärkölän kirkonkylästä tietä 295 kohti tietä 12:









Tie 12:





Tie 307 Pälkäneeltä valkeakoskelle:



Valkeakoskella ravintola pippuri:


Naudanrintaa!


Metsästäjänleike


Lohta


Sääksmäki:



Sääksmäen silta ja tietä 130 kohti Hämeenlinnaa:









Aulangon Graniittilinna:























Tieltä 290 koukkaus Leppäkoskelle ja takaisin tielle 290:











Tieltä 290 koukkaus Monnin suuntaan ja Hyvinkäälle:







Off topic: Asta Caplan: neljälle

Voipaalan taidekeskuksessa oli nuoren jo lupaukset lunastaneen Asta Caplanin ensimmäinen suuri näyttely. Koko kartano! Nuori taiteilija on jo kerännyt vähän nimeäkin ja sanoinkin hänelle, että "olen kovin ilahtunut, että Suomessa on vielä ihan oikeitakin taiteilijoita!".

Monenlaiset tekniikat todella hyvin hallussa, ja oma näkemys löytyy - ja katsojakin luulee ymmärtävänsä jotain tai ainakin pitää näkemästää ihan muuten vain. Uskokaa pois, näistä teoksista maksetaan tulevaisuudessakin rahaa - ja varmaan enemmänkin kuin nyt. 

























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti