Kurvaa prätkällä Lofooteille, missä vuoret nousevat Norjanmerestä kuin viikinkien jumalten kädet ja E10-tie kiemurtelee kuin Thorin humalainen käsiala. Bodøn sadepäivän harrastusten (lue: prätkän pesu sateessa hotellin valkoisilla pyyhkeillä, roskaämpärillä ja bodyshampoolla) jälkeen siirtymä aurinkoiselle Lofooteille oli kuin siirtymä hyvästä kalakeitosta viikinkisaagaan. Eikö ollutkin osuva vertaus - vielä jos ymmärtäisi, mitä se edes voisi tarkoittaa. Svolvær, Lofoottien “pääkaupunki”, on kalastajakylä, jossa turska haisee ja viikingit kummittelevat. Tässä on vinkkiä ja tarinaa Svolværin paikasta maailmankaikkeudessa – ja lisäksi ollaan aika paljon sivuraiteilla tai oikeammin sivuteillä, niin fyysisesti kuin tarinallisestikin, mutta vinkkejä tulee taas! Aiempia vinkkejä Lofooteille mm: - Lofootit ja ajokortin sietämätön keveys eli mm. viikinkien pitkätalo, kovat sakot ja Gestapo - Yøu Bøngi Stømp! eli enemmänkin Vesterålenin puolen juttuja Svolværin viikinkisydän Tuhat vuotta sitten Svolvær oli Svalbarð, “kylmä ranta”, jossa viikinkipäällikkö Thorvald Svalbarðson (tai joku muu) piti tukikohtaa. Hän olisi voinut olla Harald Kaunotukan sukulainen – ei yhtä kuuluisa, mutta yhtä veren- ja kalanhajuinen. Thorvald purjehti Irlantiin ryöstöretkelle, mutta saattoi tuo viedä säkillisen tørrfiskiä eli kuivakalaa mukanaan. Lofoottien turska oli jo silloin valuuttaa, ja Svolværin sataman kalatelineet muistuttavat siitä yhä. Kun kurvaa satamaan, haistaa historian: turska haisee pahemmalta kuin märkä prätkätakki! Tosin vain mielikuvituksessaan, ei siellä oikeasti haise mikään. | Norja 2024:
|
Svolværgeita ja viikinkifestarit
Svolværin symboli on Svolværgeita eli "Svolværin vuohi", kahden "sarvensa" nuodostaman huipun takia, jonne aikoinaan viikingit kiipeilivät uhmaamaan jumalia. Nykyään kiipeilijät hyppäävät huipulla sarvelta toiselle, mutta Hra Oma Aika tyytyi Cocikseen satamassa: kypärä ei sovi vuorikiipeilyyn, eikä vuoren huipulta toiselle hyppelehtiminen ole parasta sydänlääkettä.
![]() |
Kuva: https://peakbook.org/no/tour/59680/Svolv%C3%A6rgeita.html |
Kesäisin Svolværissa järjestetään Lofoten Viking Festival, jossa pukeudutaan viikinkiasuihin ja kilistellään olutta. Jos olet metallinetsimelläsi löytänyt viikinkikolikoita, ne eivät silti kelpaa - baarimikko vaatii kruunuja tai mieluummin muovikorttia. Missä on viikinkihenki, kun korttikone vilkkuu?
20 km päässä Henningsværissä on kenties upeimmassa ympäristössä oleva jalkapallokenttä, mutta viikingit tuskin olisivat diganneet sen "taistelutunnelmaa". Kai siinä olisi pitänyt ainakin kirveet sallia mukaan ja rikkeitä ei ratkaisisi mikään keltainen tai punainen kortti...
E10-tie Svolværista Å:han on motoristin unelma: mutkia, siltoja ja vuoristonäkymiä. Prätkä laulaa, mutta varo lampaita – ne luulevat olevansa viikinkejä ja ryntäävät tielle!
55 kilometrin päässä Borgissa sijaitsee Lofotr Vikingmuseum, jossa 83-metrinen viikinkitalo herättää saagat eloon. Museossa voi soutaa pitkävenettä tai heittää kirveellä – täydellinen sadepäivän homma, jos E10:llä sataa vaakasuoraan. Muutoin suositellaan hyvällä säällä harrastamista.
Jos Thorvald Svalbarðson eläisi, hän luultavasti ajaisi suoraputkisella Harley-Davidsonilla E10:tä ja huutaisi saagoja tuuleen. Islantilaiset sitten kirjaisivat ne ylös muistiin todisteeksi jostakin...
Jos Lofootit on prätkämatkailijan Valhalla, niin Svolvær sen sydän. Vaan miten viikinki suhtautuisi Svolværin kirkkoon, jota kutsutaan katedraaliksi sen koon takia: vanhan kalastajakylä kirkko rakennettiin aikanaan 1200-paikkaiseksi. Se uskonto kun kaatoi viikinkien jumalat.

Borga Eggum. Thorvald Svalbarðsonin mystinen kulta-aarre, jonka hän toi ryöstöretkeltä nykyisen Irlannin alueelta, on edelleen jossain tämän pienen, mystisen pyöreän viikinkilinnoituksen kaarien suojassa. Metallinetsimellä voisi löytää valtavan määrän kultaa ja elellä rikkaana lopun elämäänsä. No, oikeasti tämä on osa Hitlerin Saksan rannikkolinnotteita, mutta kivan tien päässä.

"Sitä vuorta kuuleminen, jonka juurella kylä"?
Tuolta kun joku lohkare irtoaa, niin saa sellaisen vauhdin, että pysähtyy vasta meressä...
Kopio viikinkien pitkätalosta - vastaava oli tuhat vuotta sitten tuossa.
Enemmän tästä kohteesta tässä jutussa.
Enemmän tästä kohteesta tässä jutussa.
Haluatko nähdä Lofootit ktisohvalla istuen muutamassa minuutissa? Tällä videolla tämän jutun maisemat ja lopussa vielä pieni bonuspätkä, miten nämä jutut syntyvät
Omaa aikaa Svolværissa
Kova tuuli jäi sateiden jälkeen, meri vaahtosi jo satamassa, joten ei viitsinyt ottaa riskiä mennä lautalla Bodø - Moskenes. Kova tuuli keinutti lauttaa kunnolla jopa Bogenes - Lödingen välillä, mutta pyörä pysyi pystyssä Lofooteille, jälleen kerran.
Lofoottien "pääkaupungissa" Svolværissa on asialliset prätkänpesumahdollisuudet... huoltoasemilla. Ei tarvinnut lainata hotellista valkoisia pyyhkeitä ja roskista ämpäriksi - painepesuri ja kunnon aineet olivat jostain syystä parempia.
Svolværissa navigaattori koetti neuvoa minua ihan väärin hotellille. Käskin sen olla hiljaa eli sammutin sen, koska kyllähän minä tunnen nämä kylät ja osaan ajaa paremmin hotellille kuin joku tyhmä navi! Ja niin osasinkin. Purin sitten tavarat pyörästä ja menin niiden kanssa kirjautumaan sisälle hotelliin. Vain kuullakseni, että olinkin varannut huoneen toiseen hotelliin. Siihen, jonne navi koetti minua opastaa... 😃

Tarinamme sankari. Kokenut jakestävä. Kuvassa myös antisankari hra Oma Aika.

Tarinamme sankari. Kokenut jakestävä. Kuvassa myös antisankari hra Oma Aika.
________________________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
PS: Tätä kirjoitettaessa olen juuri saapunut taas Norjaan - reissu 2025 on alkanut. Tällä kertaa on pientä teknistä ongelmaa - siitä sitten aikanaan juttua, kunhan nämä 2024 kierroksenkin vinkit saan ensin julkaistua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti