Lähes kaikki ovat sinä kunnossa kuin ovat ostohetkellä olleet. Joukossa on kuitenkin harvinaisuuksia ja super-harvinaisuuksia. Joitakin on tehty vain kymmeniä, ja joukossa on jopa maailman ainoa tehtaan tekemä Saab 99 Cabriolet. Sen pohjalta päätettiin alkaa valmistaa Saab 900 Cabrioletia.
Kuten tiedätte, Saabin historia on täynnä sellaista ruotsalaista itsepäisyyttä, että oksat pois. Ihan ekat Saabit lentokoneteollisuuden ajatuksilla poikkesivat muista, ja sama jatkui kautta historian katkeraan loppuun saakka. Kun emoyhtiö General Motors esimerkiksi yritti aikoinaan pakottaa insinöörit tekemään Saab 9-3:n kiltisti saksalaisen Opel Vectran pohjalle rahan säästämiseksi, mitä tekivät trollhättanissa asuvat viikinkien jälkeläiset? No hehän vetivät herneen nenään, kieltäytyivät Opelin sähköistä, rakensivat tilalle valokuitua ja suunnittelivat peräpään uusiksi ihan vain näyttääkseen kuka osaa. Autoista tuli loistavia ajaa, mutta konkurssihan siitäkin lystistä lopulta seurasi. Sitä kutsutaan kalliiksi itsepäisyydeksi. Toisaalta Saabilla oli esimerkiksi valmiina parempi V8 kuin emoyhtiöllä, mutta ei kelvannut GM:lle.
Mitähän Volvon ja Saabin yhdistymisestä olisi seurannut? Sellaistakin pohdittiin jo kauan sitten vuonna 1977. Volvo-Saab-Scania olisi ollut Euroopan viidenneksi suurin valmistaja. Ainakin Saabin surullisen kuuluisa GM-kytkös olisi jäänyt toteutumatta ja kenties Volvon myöhemmät kytkennät olisivat olleet toisenlaisia. Kenties olisimme nähneet autoja, joissa oli Saabin muotoilu ja turbomoottori, mutta Volvon turvakori ja takavetoarkkitehtuuri.
Mutta on museossa muutakin kuin järjetön määrä Saabeja. Keskellä kaikkea sitä virtaviivaista viistoperä-arsenaalia törröttää jotain sellaista, joka näyttää siltä, että se on karannut suoraan James Bondin varhaisista teinivuosista tai Downton Abbeyn pihamaalta: Jaguar 1950-luvun alusta! Tosin ihan pikkuisen laittoa vaativana...
Selitys on suomalaista kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Tämä laite on nimittäin peräisin edesmenneen Iván Wallensköld-Rotkirchin legendaarisesta Stensbölen automuseosta Porvoosta. Se oli kaiketi Suomen vanhin automuseo, joka sijaitsi vanhassa navetassa. Kun Ivánista aika jätti ja perikunta laittoi navetan ovet säppiin, autot hajasijoitettiin pitkin suomalaisia museoita kuin valtion varmuusvarastot. Ja tämä Jaguarin tekniikan ihme päätyi opetusmateriaaliksi tänne Saabin kylkeen havainnollistamaan sitä, miltä auto näytti silloin, kun rungot tehtiin vielä ratakiskoista.
Jos luulitte, että ei-saabilliset ihmeet loppuvat tähän, niin erehdyitte. Samasta Ivánin perinnöstä nimittäin löytyy toinenkin helmi, joka on päätynyt Kruunupyyhyn. Siellä, kymmenien klassisten ysikutosten ja turbosaabien katveessa, lepää aito ja alkuperäinen Chrysler Six Series 72 Touring vuodelta 1928. Auto kantaa ylpeänä vanhaa suomalaista kilpeään ZK-585 ja on säilynyt juuri sellaisessa vähän patinoituneessa, "suoraan ladosta" -asussa. Siinä missä Saab-Lancia 600 -malli aikoinaan todisti, että italialainen pelti ja pohjoismainen tiesuola sopivat yhteen yhtä hyvin kuin kissa ja imuri, tämä vuoden 1928 Chrysler Six osoittaa, että amerikanrauta se vain porskuttaa – vaikka sitten ruotsalaisten ympäröimänä Pohjanmaalla.
Selitys on suomalaista kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Tämä laite on nimittäin peräisin edesmenneen Iván Wallensköld-Rotkirchin legendaarisesta Stensbölen automuseosta Porvoosta. Se oli kaiketi Suomen vanhin automuseo, joka sijaitsi vanhassa navetassa. Kun Ivánista aika jätti ja perikunta laittoi navetan ovet säppiin, autot hajasijoitettiin pitkin suomalaisia museoita kuin valtion varmuusvarastot. Ja tämä Jaguarin tekniikan ihme päätyi opetusmateriaaliksi tänne Saabin kylkeen havainnollistamaan sitä, miltä auto näytti silloin, kun rungot tehtiin vielä ratakiskoista.
Jos luulitte, että ei-saabilliset ihmeet loppuvat tähän, niin erehdyitte. Samasta Ivánin perinnöstä nimittäin löytyy toinenkin helmi, joka on päätynyt Kruunupyyhyn. Siellä, kymmenien klassisten ysikutosten ja turbosaabien katveessa, lepää aito ja alkuperäinen Chrysler Six Series 72 Touring vuodelta 1928. Auto kantaa ylpeänä vanhaa suomalaista kilpeään ZK-585 ja on säilynyt juuri sellaisessa vähän patinoituneessa, "suoraan ladosta" -asussa. Siinä missä Saab-Lancia 600 -malli aikoinaan todisti, että italialainen pelti ja pohjoismainen tiesuola sopivat yhteen yhtä hyvin kuin kissa ja imuri, tämä vuoden 1928 Chrysler Six osoittaa, että amerikanrauta se vain porskuttaa – vaikka sitten ruotsalaisten ympäröimänä Pohjanmaalla.
Ja jos luulitte, että nyt ne muut-kuin-Saab -erikoisuudet loppuvat, niin loppuhuipennuksena kaikille lukijoille niin kovin tuttu Vidal G 1200 Tempo! Siinä on kaksi kaksipyttyistä noin 550-kuutioista moottoria vaihdelaatikkoineen, toinen edessä ja toinen takana! Myös kaksi kytkintä. Kuljettaja pystyi lennosta päättämään, ajaako hän pelkällä etuvedolla, takavedolla vai molemmilla yhtä aikaa Ei mitään käryä, kuinka sellainen voi toimia. Kuvista huomaatte, että jollain on jo.skus varmaan ollut sama tunne ja jäänyt remontti vähän vaiheeseen...
Mutta sen jälkeen kun on mainittu pihalla oleva hienokuntoinen Mossekin, niin ovat Saabit. Ihan järjettömän paljon Saabeja. Hienossa kunnossa, projektikunnossa ja %#/?! -kunnossa. Suuri osa piha-alueella olevista lienee varaosa-autoja, mutta autoista ja etenkin Saabeista tykkäävälle ovat varmasti kiinnostavia nekin. Ja sitten toisaalta ovat ne huippukuntoiset erikoisuudet. Niiden entisöintii museo kuulemma aikookin panostaa. Etenkin sen 99 Cabrioletin ja Finlandiat haluaisin nähdä ihan viimeisen päälle kunnossa.
Ja ylipäätään tämä museo on erilaisuudessaan sellainen ällitällitakapotku-kokemus. Portista sisään ajessa tulee välittömästi sellainen mitä *****ttiä -fiilis. Positiivisella tavalla.
Katso tästä linkistä video saapumisesta - satoja Saabeja tulee vastaan!
Katso tästä linkistä video saapumisesta - satoja Saabeja tulee vastaan!
Mosse
Team Ahma!
Chrysler Six Series 72 Touring vuodelta 1928
Vahaa vain pintaan tähän kaksimoottoriseen(!) ja kaksivaihdelaatikkoiseen(!!) maasturiin ja liikkeelle... Autohan on tietenkin kaikille tuttu Vidal G 1200 Tempo ! Siinä on kaksi kaksipyttyistä noin 550-kuutioista moottoria vaihdelaatikkoineen, toinen edessä ja toinen takana!
Pientä laittoa vain ja Jaguar on liikenteessä taas!
Maailman ainoa tehtaan tekemä Saab 99 Cabriolet. Kilvissä! Ei tosin liikenteessä. Huomaa, että A-pilaria on paksunnettu ja sivulasia siiretty taaksenpäin, jotta B-pilarista on päästy eroon.
Saab-Valmetin tehtaan insinöörit toteuttivat avomuunnoksen poikkeuksellisella tavalla, jota harrastajat eivät omissa "laikka-avoissaan" yleensä tehneet: Autosta haluttiin tehdä sulava ilman keskimmäistä B-pilaria. Tämän vuoksi A-pilaria jouduttiin paksuntamaan ja ovien sivulaseja siirtämään reilusti taaksepäin.
Auton korirakenteisiin asennettiin vahvistava palkkirakenne. Juuri tämä tässä autossa testattu tekninen ratkaisu otettiin myöhemmin suoraan käyttöön sarjatuotantoisessa Saab 900 Cabrioletissa.
Tämän testiauton pohjalta tehtiin lopullinen päätös Saabin virallisen avoautotuotannon aloittamisesta. Se on todellinen autoteollisuuden elävä reliikki, joka on onneksi säilynyt Suomessa.
Uudenkaupungin tehtaan pitkäaikaisen toimitusjohtajan Juhani Linnoisen vaimo sai auton uutena käyttöönsä. Sitten se myöhemmin palasi tehtaalle muutoksia varten. Kun uniikki prototyyppi oli tehnyt tehtävänsä kehitys- ja testialustana, se ei päätynyt prässiin, vaan se rekisteröitiin perheen siviilikäyttöön Suomeen poikkeusluvilla.
Koska kyseessä on virallisesti autotehtaan itsensä rakentama ja vahvistama kori (eikä harrastajan autotallissa katkaistu "laikka-avo"), sille saatiin virallinen hyväksyntä tieliikenteeseen suomalaisilla rekisteritunnuksilla.
Takalasi puuttuu Cabrioletista
Tämä palkkirakenne tuli käyttöön vähän myöhemmin sajavalmisteisessa Saab 900 Cabrioletissa
Tällainen, tosin valkoisella satulalla, oli hra Oma Ajallakin aikoinaan. Tämä vähän ajettu ja museokatsastettu CB 750 C on muuten myynnissä.
Kaksi "lisäpalkki"-Finlandiaa (-77) ja takana yksi pitkäovinen Finlandia (-78)
Tämä Finlandia kaipaisi aika paljon määrätietoista kättä. Ja hitsiä.
Moni tietää, miksi iso Fiat kuuluu Saab-museoon. Saabilla pienenä valmistajana ei ollut varaa kehitellä uusia malleja kokonaan itse. Saab meni siksi mukaan Fiat-konsernin Tipo 4 -hankkeeseen. Saab oli mukana vain tässä suurimmassa eli nelosluokassa, mutta jo aiemmin Saab 96:n korvaajaksi Fiat-konsernin Lancia Delta "saabistettiin" kevyesti ja myytiin Pohjoismaissa nimellä Saab 600. Suomessa siihen ei uskottu vaan täällä alettiin valmistaa Talbotia. Saab 600 oli kaupallisesti floppi, mutta Talbot myi aika hyvin. Myöhemmin Saab GM:n osana käytti Opelin pohjalevyä 9-3 -malleissaan.
[ Fiat-konsernin kokoluokat (Tipo 1–4)Tipo Uno (Kokoluokka 1): Pienet kaupunkiautot. Tälle pohjalle rakennettiin menestysmalli Fiat Uno.
Tipo Due (Kokoluokka 2): Alempi keskiluokka. Tämän luokan perusrakenteesta syntyi vuonna 1988 mallinimellä Fiat Tipo, sekä sen porrasperäinen versio Fiat Tempra.
Tipo Tre (Kokoluokka 3): Ylempi keskiluokka. Tästä kehittyivät esimerkiksi Fiat Marea ja Lancia Dedra.
Tipo Quattro (Kokoluokka 4): Malliston suurin luokka eli edustusautot. Tämä oli alusta, jonka Fiat jakoi Saabin kanssa ja josta syntyivät Fiat Croma, Lancia Thema, Alfa-Romeo 164 ja Saab 9000. ]
Hienointa Saab-luksusta
Tehokkainta tehtaan hyväksymää Saabia: Hirsch Performance.
Saab-museo Kruunupyyssä. Tänne tekee kivan päiväretken suuresta osasta Suomea. Vaikkei olisi Saab-fani, tämä museo viihdyttää ihan olemuksellaankin. Niin, ja pääsylipun hintaan kuuluu kahvia, pullaa ja mehua eli ihan erinomainen kohde tai välikohde matkalla ylös tai alas Suomessa.
Museon lisäksi saatavilla varaosia Saabeihin, suunnilleen mitä vain, mutta muihinkin autoihin. Museo, varaosat ja muut palvelut tästä linkistä: saabmuseo.fi
______________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti