maanantai 11. syyskuuta 2017

Norja? Jos se on uskonto, minä liityn siihen!



Viivi myöntää, että on täydellisesti Lapin ja etenkin Norjan lumoissa. Jylhät maisemat, kauniit maisemat, rauhalliset maisemat. Kun loman alkaessa näytti siltä, että sää pohjoisessa ei ehkä olisi kovin hyvä, Hra Oma Aika sanoi, että jos mennäänkin johonkin etelän suuntaan. Olisi luullut jo ymmärtävän, ettei se ollut vaihtoehto, sillä mikään ei ollut vaihtoehto Norjalle. Viivi lähtee joka tapauksessa Jäämerelle, oli ajoseuraa tai ei. "Norja? Jos se on uskonto, minä liityn siihen!"

No taustapeilissä Hra Oma Aika sitten kumminkin näkyi ja matkan alku oli hyvin epätyypillinen - Nelostietä ihan suoraan pohjoiseen, Rovaniemelle yöpymään. Todella tylsä tie, mutta tärkeä tie ja lähellä Oulua siitä oli revitty asvaltti kokonaan pois kilometrien matkalta?!



Rovaniemeltä Saariselälle on sama Nelostie yhä edessä, mutta onneksi siitä voi koukata sivuun pikkuteille, etenkin jos ei pelkää hiekkaa. Niillä teillä näkee enemmän! 

Saariselältä on hyvä jatkaa pohjoiseen. Tie Sevettijärven kautta Neideniin ja Kirkenesiin oli entuudestaan tuttu, samoin tie Utsjoen kautta Nuorgamiin ja Skiippagurraan, joten nyt oli ajettava Karigasniemen kautta Lakselviin.

Se tie on tosin remontissa eli osin kuulalaakerihiekkatietä, mutta se ei haitannut. Pian näkyviin tulevat jo ensimmäiset lumihuippuiset vuoret.

Lakselvissä osuimme vahingossa paikkaan, jossa oli todella hyvät burgerit! Lakselvistä Jäämeren rantaa pohjoiseen, kunnes aika kääntyä tielle Skaidiin, vuoristoon, jossa lunta riitti ihan tienvierustoillekin. Siellä oli myös märkää, sillä pilvet olivat todella matalalla. Hra Oma Aika väitti, että vähän satoi, mutta Viivin mielestä se ei ollut sadetta. 

Aiemmin tässä blogissa on sanottu, ettei Norjassa sada koskaan, ja edelleen Viivi sanoo, että koskaan ei sada, mutta märkä keli voi olla... 

Hammerfest on maailman pohjoisin kaupunki, ja kuten muutkin norjalaiset kaupungit, se on ohuella rantakaistaleella. Hammerfestissa on kaikenlaista nähtävää alkaen Meridian -monumentista, mutta ehkä paras vinkki oli kiivetä vuorelle, Hammerfestin katolle. Sinne lähtee polku suoraan kaupungista - matkaa ja korkeutta ei ole paljon, mutta sen verran jyrkkää nousua, että tuntuu varmasti. Ei siis Viivin mielestä sopiva kohde Hra Oma Ajalle, mutta itsepäisenä hänkin halusi välttämättä kiivetä sinne. Ei hetkittäin näyttänyt kovin hyvälle, mutta riemu oli hänelle rajaton, kun huipulle kuitenkin päästiin kuvaamaan Hammerfestia. 

Pysäköinti on Hammerfestissa aika rajoitettua ja maksullista. Hotellillakaan ei ollut omaa pysäköintitilaa, mutta vieressä onneksi sentään oli kaupungin pysäköintialue - ei se lopulta niin kalliiksi tullut ja Hammerfest oli sen arvoinen. Scandicin kunniaksi on sanottava, että kerrankin jossain isossa hotellissa oli jotain paikallista jopa aamiaispöydässä! 

Hammerfestista kohti Altaa ajettaessa noustaan taas Skaidiin ja pilveen. Vähitellen päästiin matalalla leijuvien vetisten pilvien yläpuolelle (Se oli tihkusadetta! Hra Oma Ajan huomautus) (Eikä ollut! Viivin huomautus). Siellä ei enää ole kuin kiveä, ruohoa, poroja, pari saamelaisten asumusta - ja lunta, vaikka olikin heinäkuu. Ei mitään muuta, mutta tunne ja tunnelma on upea juuri siksi. 


Kesän 2017 loma-ajelut menivät säiden mukaan edes takaisin, ylös ja alas pomppien. Niin monia mielenkiintoisia paikkoja, että ne on parempi esitellä osissa. Kartalle merkityistä ajeluista on tai tulee juttua... vinkkejä, ideoita, ehdotuksia ja kokemuksia!


Aiemmin tuli jo juttu "Iisalmi ja hotellilaiva Wuoksi", kuinka kivaa oli kesämekossa rannalla ja muualla, 
Ahvenanmaasta tuli jo kaksi juttua eli huikea "Cruising" ja "Ahvenanmaa on eri maa".
Lisää juttuja on tulossa paljon Lapista, Kainuusta, Pohjois-Karjalasta rajaseutuineen ja Möhköineen


Jo ennen lomaa oli tietenkin monenlaista juttua, paikkaa ja kuvaa, mm.

Norjajuttuja aiemmin: 
2016:
Lappi: Norjassa ei sada koskaan!
Saariselkä, Jäämeri, Kirkkoniemi, suomalaiskylä Pykeija, Utsjoki ja keskiyön aurinko Kaunispäällä

2014 reissu Lappiin ja Norjaan Jäämerelle (Kilpisjärvi, Tromssa, Lyngen) 
Lopulta tie alkaa laskeutua nopeasti ja yks kaks tullaankin merenpinnan tasolle, luonto on vehreää ja ollaan Altassa. Alta ei ole erityisen kaupunkimainen, enemmänkin levennyt kuin keskittynyt asuinalue. Kaupunkimaista keskustaa ei ole. Aivan erilainen kuin esimerkiksi Hammerfest, vaikka toki kapealla rantakaistaleella Altakin on. 

Altassa on museoita, joista valitsimme varmastikin vähemmän tunnetun Tirpitz-museon. Se pitää ennemminkin tietää, vahingossa löytäminen vaatii tuuria. Meille oli sitä museota niin paljon kehuttu, että halusimme juuri sinne. Museo löytyy Altan eteläpuolelta, parin tunnelin läpi ja sillan jälkeen vasemmalle. 

Tosin epäilys saattaa kalvaa mieltä, kun opasteet ovat itsetehtyjä neonväriselle A3-paperille raapustettuja kylttejä. Museon pihallakin saattaa epäilyttää, museo ei ole tyypillinen pönötysrakennus vaan jotain paljon vaatimattomampaa - yksityisen kansalaisen perustama museo. Mutta sisällä se osoittautuu käynnin arvoiseksi. Toisen maailmansodan aineistoa on enemmänkin ja pääsylipun hintaan sisältyy mahdollisuus katsoa elokuva Tirpitzistä. 

Sääennusteet näyttivät siltä, ettei kannattanut jatkaa etelämmäs tällä kertaa vaan suuntasimme Altasta kohti Enontekiötä. Tie on todella upea - ensin ollaan vuorten välissä kapeassa laaksossa joen vierellä, sitten vähitellen noustaan yhä ylemmäs ja yks kaks ollaankin taas kitukasvuisemmassa maailmassa. Eräs aiemmin tapaamamme hollantilainen motoristi lyöttäytyi seuraan, mutta ehkä vähän yllättyi pienen Dollyn vauhdista mutkaisemmilla osuuksilla - "You were riding very fast!", herra sanoi Viiville hotellissa.

Suomen puolella jouduimme sitten sellaiseen sateeseen, että Viivikin myöntää, että satoi. Enontekiöllä oli mukava hotelli, jonka nimeä ei nyt kuitenkaan mainita, koska hiukan jäi paha maku suuhun siitä, että nettisivulla oli selkeästi halvempi hinta kuin todellisuudessa oli - Enontekiöllä oli jokin tapahtuma, minkä takia hintoja oli nostettu. Tapahtuma sinällään jäi kyllä huomaamatta.

Ja matka jatkui, mutta siitä sitten myöhemmin...



Nelostie pohjoiseen 

Helsingin ja kemin välillä on silta Heinolassa ja kukkuloita Jyväskylän seudulla, muutoin se se tie on........





Takkatuvassa oli todella runsas lounasbuffet 


Nelostie, Suomen toiseksi tärkein tie...??? 


Kiva, erilainen bensa-asema. Tosin puoti oli kiinni ja bensa oli bensa-asemalta loppu, vaikka tien hintakylteissä paloivat valot - ja meillä tankit aika tyhjiä... 






Rovaniemeltä Saariselälle 

Viivi osoittautui hyväksi porotytöksi: porot tottelivat kiltisti!






Hra Oma Aika löysi tosi kivan "oikotien"... 







Eiköhän me kaikki sovita tänne... 





Vedenpintojen korkeusero... 








Urho Kekkosen kansallispuiston vierailukeskuksessa kannattaa käväistä - se on aivan Nelostiessä kiinni Vuotson ja Kakslauttasen välissä






Saariselällä! 











Juha Heikkilä improvisoi ja viihdyttää Saariselän tunturikappelissa.

Juha Heikkilä on tunnettu mm. Jiri Nikkinen The Beatles Tribute Bandin kosketinsoittajana.




Ja sitten... 
Karigasniemen kautta Lakselviin Norjaan!








Pientä hienosäätöä Karigasniemen tiellä 











Rajalle tullaan 




 Norjassa ollaan!


 Ensimmäiset lumihuippuiset vuoret näkyvät








  

Norjalaisten hiekkatietyömaa oli parempi ajaa 







Norjalaisilla on hieman erilainen hampurilaisresepti? Mutta hyvä!





 Odotettu hetki - kosketus taas Jäämereen, ja muutama "leivänheitto"



Lakselvistä Hammerfestiin 

















 














Hammerfest

Hammerfest


 Pysäköinti on Hammerfestissa pieni haaste

 Meridian

 



  
 "Leipien" heittoa

 
Hammerfestin takana olevalle vuorelle menee polku suoraan kaupungista 






Altaan ja Tirpitz-museoon


 ...ja sitten kohti Altaa







Jonkun päivällinen oli poro 




 Skaidin ja Altan välinen vuoristo on luminen heinäkuussakin



  


Alta 

















Altasta Enontekiöön

















Enontekiöön...



...ja Enontekiöstä kohti Kittilää - sääkin parani taas. 





Pelastava huoltoasema - pohjoisessa pitäisi aina muistaa tankata ajoissa. 
Autton kauppa on muuten monipuolinen kauppa/huoltoasema! 







Omaa Aikaa Hammerfestissa:

 
Hotellissa Hammerfestissa. 
Huoneesta näkymä Jäämerelle - ja avaamalla ikkunan sai tuntea Jäämeren tuulet

. . . . . .


11 kommenttia:

  1. Mahtavat kuvat ja kiva kertomus!

    VastaaPoista
  2. Tuonne pitäisi kyllä mennä joskus

    VastaaPoista
  3. Norjaan vai Viivin pöksyihin? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viivin pöksyihin!

      Poista
    2. Norjaa ajattelin, mutta mielellään tietenkin molempiin! :D

      Poista
  4. Hienoja kuvia pohjoisesta ja varsinkin Viivistä!
    Kyllä Hra Oma Aika kameraa osaa käyttää! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tien päältä kuvat enimmäkseen minun pyörässä kiinni olevalla action-kamerallani vauhdista, siksi osa vinossa... :)

      Poista
    2. Sinäkin siis osaat käyttää hyvin kameraa! :)

      Poista
  5. Avasin ensimmäisenä viimeisen pikkuäxän ja unohdin hetkeksi hengittää!! ;)

    VastaaPoista
  6. Herranjumala. Olet Viivi ihana.

    VastaaPoista
  7. Upeita maisemia ja hyviä vinkkejä! Kiitos!

    VastaaPoista