Norja 2023, osa 1: Ruotsalainen logiikka ja Heletin hyvä juttu

Aloitetaanpa ruotsin kielen oppitunti – muistat, kuinka rakastit niitä koulussa. Muistat, että sana ”Å” tarkoittaa jokea. Skellefteå on kaupunki, josta lukijalla ei oikein ole mielikuvaa. No se Å on siis joki, mutta mikä on Skellefte? No sehän oli vielä vuonna 1327 Skelepht, mikä epäilemättä selvensi asian lukijalle eikä asiaa liene tarpeen sen enempää selvittää. Mutta mikä joki menee tämän Skelleftejoen halki? Siis mikä on sen joen nimi, jonka mukaan kaupunki on saanut nimensä? Skellefteå? No ei tietenkään, vaan Skellefteälven. Myös älv tarkoittaa tietenkin jokea eli Skelleftejoki on Skelleftejoen varrella, paitsi ruotsiksi SkellefteÅ on SkellefteÄlven varrella. Jotta ruotsalainen nimilogiikka kävisi oikein selväksi lukijalle, ja jotta tämä äärimmäisen innostava ruotsin kielen oppitunti saataisiin pian päättymään, kerrotaan vielä selkeämpi esimerkki hieman Skellefteån pohjoispuolelta. Siellä on tietenkin joen varrella Åby eli Jokikylä. Sen läpi kulkee tietenkin joki. Mikä on Jokikylän joen nimi? Tietenkin Åbyälven eli Jokikylänjoki. Englantilainen voisi sen lukea vaikka Å by Älven, eli joki joen äärellä. Jokien kanssa on kyllä syytä muistaa olla varovainen, ettei käy kuin joelle. Vene meni nimittäin joen yli. Joe kuoli. Tässä kohtaa lukijan kuului hymähtää. Ruotsintunti päättyi, siirrytäänpä välitunnille. Välitunnilla muistelemme, että Skellefteån alue kuuluu oikeasti Suomelle, kuten kaikki tästä pohjoiseen Jäämerelle ja etelään aina Uomaan saakka. Ruotsalaiset kutsuvat suomenkielistä sanaa uoma nimellä Umeå, joka puolestaan on suomeksi Uumaja. Skellefteåssa asui suomalaisia ja oikeasti paikan nimi on suomeksi Heletti. Sitäpä ette tienneet. Ja se antaa ajattelemisen aihetta. Siis se nimi, ei se, ettei lukija sitä tiennyt. Voi heletti sentään, mikä nimi! Heletin suurin nähtävyys on Vitberget. Lähinnä siksi, että se on vuori, ja vuoret tapaavat olla isoja. Tosin jälleen ruotsalaista logiikkaa, sillä tämä Vitberget ei ole valkoinen eikä oikein vuorikaan vaan vaara. Se ei ole vaarallista, ja siksi tässä tapauksessa kannattaa mennä virsta vaaraan, koska vaaksa ei riitä. Tässä kohtaa lukijan kuviteltiin tietävän vanhoja suomalaisia sananlaskuja eli "parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan". Tosin nyt lukija miettii, paljonko on virsta ja paljonko vaaksa, eikä muista kumminkaan.

Norja 2023: Norja 2023, prologi: "Life is what happens to you while you're busy making other plans" Norja 2023, osa 1: Ruotsalainen logiikka ja Heletin hyvä juttu Norja 2023, osa 2: Vetreät vauhdit ja Auto-Iivarin ihmeet Norja 2023, osa 3: Flatruet - voiko Ruotsissa viettää täydellisen päivän? Norja 2023, osa 4: Aja taivaaseen, päädyt Helvettiin? Norja 2023, osa 5: Ei norjalaisia villapaitoja Lillehammerin suunnalla Norja 2023, osa 6: Älesundiin - näköalattomia näkymiä ja aurinkoista sadetta  Norja 2023, osa 7: Näin on nähtävä Ålesundissa Norja 2023, osa 8:  Bergeneellinen juttu, kun Bergen on Peruna Norja 2023, osa 9: Onko Bergen Norjan Turku ja tarinoita pro-matkailijoille Norja 2023, osa 10:  Stavangerin legendanhohtoiset tarut Norja 2023, osa 11: Lysebotn ja muut kierot maailmat  Norja 2023, osa 12: Laidasta toiseen Norja 2023, osa 13: Lofootit ja ajokortin sietämätön keveys Osa 14 tulossa Norjaa aiemmin: 11+2 -osainen Norjan kierros 2022 14+2 -osainen Norjan kierros 2021 12+2 -osainen Norjan kierros 2020 12-osainen pohjois-Norjan kierros 2019 12-osainen Pohjois-Norjan kierros 2018

Tässä tapauksessa nähtävyyden kiinnostavuus ei johdu niinkään siitä, että Vitbergetissä itsessään olisi niin paljon nähtävää, mutta tästä nähtävyydestä näkee hyvin. Etenkin, jos on Vitbergetin huipulla eikä sen juurella. Tai kyllä siinä vuoren juurellakin jotain näkee, mutta huipulla tästä Heletin suurimmasta nähtävyydestä näkee Heletin eli sen, ettei siellä ole niin kauhean paljon nähtävää. Vitbergetin huipulle on matkaa keskustasta itseasiassa useampi virsta, mutta jos on fiksu, sinne voi ajaa tietä pitkin. Jos taas on kuten hra Oma Aika, sinne voi kävellä, saada sydänongelmia ja maata varjossa jonkin aikaa.

Toinen suosikkipaikka on jokiranta. Sinne voit kätevästi tulla lentokoneellasi. Etenkin, jos se on vesitaso. Sillä voi imittäin noustakin joesta, muilla konetyypeillä vain laskeutuminen onnistuu - ainakin, jos olet Chesley "Sully" Sullenberger. Sullylla on ainakin näyttöä, sillä hän laskeutui Airbussilla Hudson jokeen. Mutta ei hänkään joesta sillä koneella noussut, eli vahva suositus, että laskeudut sillä vesitasollasi.

Skellefteåssakin on katuväkivaltaa ja jengien tekemiä murhia - mitään ei vierailun aikana näkynyt, joten voisi tehdä jutun, ettei sellaista ole, kuten erään Helsinkiläisen viestimen juttu Tukholmasta taannoin oli - ei siellä mitään ongelmia ole.

Seuraavana aamuna voi hyvin jatkaa matkaa. Mutta reissussa Heletti on heletin hyvä paikka viettää ilta ja yö. Seuraavana päivänä nimittäin nähdään jo mielenkiintoisia asioita! Ajokorttikin oli tallella vielä tämän ensimmäisen varsinaisen ajopäivän jälkeen, eikä yksiäkään treffejä ole mennyt pieleen - eikö olekin hieno saavutus!

Matkalla Skellefteåån

Matka alkaa Suomen Kainuusta Kajaanin läheltä, etenee Ruotsin Kainuun (Kalix) kautta Luulajaan ja Gammelstadiin ja edelleen Skelleftåån. Enimmäkseen tylsää tietä, mutta siihen oli syynsä.

Tältä videolta näet olennaiset parissa minuutissa - lisänä hyvää musiikkia.

Lähtö perisuomalaisesta metsästä

Melkein kuin menisi ulkomaille - Ruotsin raja

Pian rajan jälkeen kannattaa pysähtyä ihmettelemässä tätä paikkaa - tai vähintään sen pihaa

Ruotsalaiset osoittautuivat melko energisiksi kavereiksi, tosin vähän erikoisiksi

Militäärivaatetusta on tarjolla runsaasti ja kohtuulliseen hintaan

Pienempiä teitä ajamalla saattaa ajaa mielenkiintoisten kylien halki

E4 sen sijaan on vähemmän innostava

Luulaja

Koska viimeksi näit pickup-version 123-korisesta Mercedeksestä?

Gammelstad

E4 on edelleen vähemmän innostava - aja pikkuteille

Skellefteå nähtynä Vitbergetiltä

Näitä näki Ruotsissa paljon - vanhat 240-sarjat Volvot ne vain kulkevat

Omaa aikaa Skellefteåssa

Ennen saapumista, oli mielessä lähinnä, että mikä hiton Skellefteå? Huolellisen tutustumisen jälkeen ei sentään mielessä ollut, että hiton Skellefteå. Ei se paikkakuntana kauheasti säväyttänyt, mutta sen sijainti matkan varrella oli oikein hyvä ja keskustakin leppoisan rauhallinen. Skellefteåsta ei jäänyt mieleen mitään pahaa sanottavaa, muttei jäänyt mieleen paljon muutakaan. 

Yksi asia jäi kyllä mieleen, nimittäin että sydänongelmista kärsivien ei kannata helteellä kiivetä kävellen Vitbergetille. Sinne voi ajaa sivistyneesti prätkällä. Voi sinne toki ajaa vähemmänkin sivistyneesti, mutta silloin saattaa saada uusia kontakteja ulkomaalaisten kanssa. Tosin veikkaan, etteivät ruotsalaiset poliisitkaan ole kiinnostuneista kivoista pelihetkistä tai yhteisistä kokkailuista. 

Tärkeintä on, että lukija muistaa Skellefteån olevan suomeksi Heleti. Kukaan muu ei sitä muista. Ja että lukija muistaa oppineensa tämän tavattoman hienon, näyttävän, sivistyneen ja vaatimattoman asian tämän tavattoman hienon, näyttävän, sivistyneen ja vaatimattoman blogin ruotsintunnilta. Harvasta blogista voi vinkkien saamisen lisäksi lisäksi oppia yhtä paljon jokseenkin outoa ja hyödytöntä triviaalitietoa.

________________________

Seuraavassa osassa päästäänkin sitten ajettavammille reiteille, uusiin paikkoihin, ja saatte lukea vinkkejä paikoista, joihin kannattaa mennä varta vastenkin. Tiet käyvät mutkaisiksi ja tunnelma kohoaa maaston mukana.

________________________

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )