Off topic: Beatles Happening 2014

Päivitetty 15.4.
Päivitetty 14.4.
Päivitetty 13.4.
Päivitetty 3.4.

Tampereen Beatles Happening on oikeastaan pakollinen kaikille, jotka diggaavat Beatlesia ja 60-luvun musiikkia ylipäätään. Viides kerta eikä taso putoa.

Tietenkin paikalla on aina "isäntäyhtyeenä" Tapani Lepomäen oma The Urban Crow, menestynyt ja osaava kotimainen Beatles-coverbändi. Jo tuttuun tapaan happeningissa sen solistina on Jay Goeppner - joka osaa jollain ilveellä tulla mukaan myös kaikkien muidenkin bändien esityksiin ennemmin tai myöhemmin. Goeppner onkin erinomainen tulkitsemaan etenkin John lennonin biisejä.

Jay Goeppner myös muodostaa Maiju Lepomäen kanssa duon, joka esittää yhä paranevasti Lennonin biisejä. Maiju on vuodessa kehittynyt selkeästi itsevarmemmaksi ja voimallisemmin soittavaksi. Erinomaisen klassisen pianistin taustan mukanaan tuomat hieman turhat krumeluurit ovat vähentyneet ja yksinkertainen, paremmin Lennonin biiseihin sopiva suoraviivainen tyyli on voittanut alaa. Paulin biiseissä koukerot olisivatkin paremmin paikallaan. Noin vaan klassisesta pianistista sukeutuu rock-pianisti! 

Toinen pakollinen ja totaalisen itseoikeutettu bändi Beatles Happeningissa on Jiri Nikkinen The Beatles Tribute Band. Oikeastaan nyt vaan on niin, että jos Suomessa on Beatles-tapahtuma, niin Jirin on bändeineen oltava paikalla - tai se tapahtuma ei ole oikea Beatles-tapahtuma. Alkuperäisen kaltaiset esitykset alkuperäisillä soundeilla ovat niin erinomaisia, että näin vain on oltava. Me ainakin epäilisimme kovasti kotimaista Beatles-tapahtumaa, jossa ei Jiri olisi mukana.

The Brothers tuli Saksasta ja sai meistä välittömästi kaksi uutta fania lisää. Kolme veljestä ja pari muuta osaavaa kaveria päälle tekivät todella vaikuttavia esityksiä. Koska Freddy Mercurikin oli Beatles-fani, sopi sekaan heittää biisin verran Queeniakin. Soittamisen lisäksi a cappella sujui kuin aidolta Beatlesilta konsanaan.

Puttin´ On The Beatles Style tuli Venäjältä ja soitti Beatlesia haitarilla. Erittäin osaavaa, erittäin venäläistä, erittäin persoonallista, erittäin tulkitsevaa, erittäin vaikeasti suhtauduttavaa. Venäläiset ovat yleensä mukavia ja lämpimiä ihmisiä, vaikkei yksikään Venäjän naapurivaltio ole viimeisten tuhannen vuoden aikana tykännyt Venäjän politiikasta. Onneksi bändin ensimmäinen sana oli Puttin' eikä Putin...

Overtures Iso-Britanniasta on jo legenda alallaan - bändi, jonka Paul McCartney, Elton John ja monet muut kutsuvat soittamaan omiin juhliinsa. Aivan uskomaton 60-luvun musiikkia soittava bilebändi, jolla on vauhti päällä ensimmäisestä soinnusta alkaen. Bändin kyky ottaa yleisö mukaan on aivan uskomaton.

Rocks Off tuli Ruotsista ja soitti Rolling Stonesia.

Oikeastaan jäimme kaipaamaan vain The Beatellesin tyttöjä, mutta koska se oli jo parina viime vuotena mukana, niin nyt oli välivuosi. Hyviä Beatles-coverbändejä kun on niin paljon!

Kuvat klikkaamalla suuremmiksi!

Hra Oma Aika kuvasi, kun Viivi kuvasi Lumiallaan...

...ja Viivi kuvasi, kun Hra Oma Aika kuvasi Lumiallaan!  :D

The Brothers: Penny Lane & Strawberry Fields Forever:

The Brothers: Norwegian Wood & Here Comes the Sun

The Urban Crow & Jay Goeppner

Puttin' on the Beatles Style

The Overtures

Jiri Nikkinen The beatles Tribute Band

Come Together

Honey Don't

My Bonnie

A World Without Love

Got To Get You Into My Life

While My Guitar Gently Weeps

Golden Slumbers / Carry That Weight / The End

I'm Down & Hey Jude

Todella Off-off-topic ja vähän on topic

Happeningissa saattoi melkein  kävellä maailman kuuluisimmassa rock-kuvassa eli Abbey Roadilla... no melkein. 

Yöllinen maisema hotellista on aina yhtä kiehtova

Sopivan kokoista Beatlespaitaa ei hra Oma Ajalle löytynyt. Paidat liian pieniä tai herra liian iso...

Hra Oma Aika kadotti johonkin Tampere-talossa hotellihuoneen avaimen ja pian Viivinkin. Pitkällisten etsintöjen jälkeen hra Oma Aika tajusi, että hotellista saa uuden avaimen ja käveli sinne. Sieltä löytyi Viivikin sängystä. 

Happeningin päätyttyä parin päivän biletyksen jälkeen oli tilaisuus käydä tutustumassa legendaarisen CX-miehen uuteen rakkauteen - upea naku-Wingi vuodelta -83. On se vaan Moottoripyörä, kun siinä ei ole kaikkia autojen varusteita vaan se on ihan pelkkä moottoripyörä.

Kromattu Nainen ja sylintereiden poraus ylikokoon - eli Viivi II ja koreilut

Jotain uutta pitää aina saada prätkiin talven aikana. Ei niin, että hra Oma Aika osaisi tehdä oikein mitään muuta kuin suunnitella ja järjestellä asioita - mutta osaa kumminkin ottaa kuvia. 

Sylintereiden poraus

Isoin juttu oli koneen avaaminen vielä kerran. Viivi II:een tehtiin vuosi sitten "100 000 kilometrin huolto" Prätkäpajassa eli kone purettiin atomeiksi ja joka ikinen osa tarkistettiin, mitattiin ja tarvittaessa uusittiin tai muutoin kunnostettiin. Ulkopuolinen koneistamo mittasi sylinterit ja muut ja koneen piti olla kuin uusi, ja niin se olikin, se toimi ja kävi kuin uusi - mutta toinen syöpymistä puhtaaksi hoonattu sylinteri söi öljyä enemmän kuin ennen. Mittauksissa ei koneistamo ollut huomannut ilmeisesti lievää syöpymien aiheuttamaa ovaaliutta.

Viime kesä meni silti hienosti, mutta öljyä oli lisäiltävä melkein joka toisen tai joka kolmannen tankkauksen yhteydessä. Täksi talveksi oli Prätkäpajan kanssa sovittu, että vaikka mittojen puolesta puhtaiksi ja kiiltäviksi hoonatut sylinterit olivat koneistamon mukaan täysin tehtaan toleranssissa, ne porattaisiin ylikokoon. Leq hommasi alkuperäiset Hondan ylikokomännät (0,5 mm), kone purettiin taas atomeiksi, vietiin koneistamoon porattavaksi ja kun he saivat työnsä valmiiksi, Prätkäpaja kasasi sen uudelleen.

Teknisesti poraukseen liittyvänä erikoisominaisuutena CX:n kyseessä ollen kannattaa mainita, että kone on sikäli haasteellinen, että koko kone pitää purkaa nippeleihin kiinteistä sylintereistä johtuen ja itse poraus on haasteellinen tehtävä, koska sylinterikulma on eri kuin mikään taso itse moottorissa, jolloin sen joutuu simmaamaan tarkkaan kulmaan.

Tuo kuluneisuus, jota ei huomattu saattoi johtua myös siitä, että kun sylinterissä oli ollut joskus pyörän historian aikana vettä, katosi hoonatessa hapettunutta materiaalia ensimmäisellä kerralla sylinterin seinämästä, joka johti epä-pyöreyteen.Nyt Viivi II:n kone on joka tapauksessa täysin uutta vastaava, ellei parempikin (valtavasti isompikin: peräti 503-kuutioinen 497 sijasta...). Ja sen ääni on niin pehmeän kaunis. Täytyy sanoa, että luullakseni harva firma antaa takuun 34-vuotiaalle moottorille ja vastaa täysin huutoonsa! 

Ensimmäiset pari sataa kilometriä maltillista sisäänajoa ja kokeilua ovat vasta takana eikä suurimpia kierroksia vielä ole kokeiltu lainkaan, mutta ääni on kuin se olisi pieni Ducati ja tätä ei usko kukaan: vanha CX nostaa etupyörän irti tiestä pelkällä kaasulla pienimmillä vaihteilla ilman revitystä...

Voi kyllä suositella tällaista "100 000 kilometrin huoltoa" vanhoille prätkille tai ylipäätään enemmän ajetuille. Ja ilmeisesti moni muukin voi, sillä aina Prätkäpajalla käydessäni olen nähnyt myös vanhoja pyöriä, joiden koneet on purettu atomeiksi ja laitetaan uusiksi. Halvemmaksi tämä varmaan aina tulee kuin vaihto uudempaan vähemmän ajettuun - jolle kumminkin kenties kohta joutuu tekemään jotain koneremppaa.

Kromia!

Kaudelle 2014 myös kromautettiin joitakin Viivi II:n osia Amoila Oy:ssä. Osat vietiin loppusyksystä, koska sen verran on ymmärrystä, ettei yksittäisen mopon osia aleta kromaamaan oitis vaan odotellaan hiukan sopivampaa rakoa ja erää. Jos maaliskuussa tulee mieleen, että voisi kromauttaa osia, niin saattaapi olla hiukan myöhässä kauden alkua ajatellen. 

Amoilassa oli miellyttävää asioida - oli selvää, että ammattitaitoa löytyy ja työt jopa joskus valmistuvat. Toisin kävi, kun aiemmin lähetin osia Viroon kromattaviksi - aikaa meni 1,5 vuotta eikä yhtään valmista osaa. Sain ne sentään lopulta takaisin, toisin kuin joillekin on käynyt. Kromatut osat olivat vanhoja, käytettyjä ja hapettuneita (jopa ruostunutta peltiä!), mutta etenkin lähtökohtaan suhteutettuna tulos oli hyvä. Osat ymmärtääkseni ensin kuparoitiin, siten niklattiin ja lopulta kromattiin eli ei mitään oikoteitä. Jos joku muuten ihmettelee "klommoa" syylarin peltisessä kehyksessä, niin siinä kuuluu sellainen olla.

Pakoputken muhvit tosin löysin eBaysta, ovat Saksasta ja eivät kromattuja vaan kiillotettua alumiinia. Ne kiiltävät nyt, mutta ne täytynee kromauttaa joskus.

Satula!

Lisäksi satula teetettiin uusiksi, sillä vanhan rungossa oli pehmeitä kohtia ja lisäksi valkoiselle päälliselle oli valunut vihreää jäähdytinnestettä... Onneksi meillä oli valmiina varastossa toinen, ehjärunkoinen satula. Siihen teetettiin Autoverhoomo Ticabo Oy:ssä uusi pinta aiemman mallin mukaisesti ja erinomainen on tulos! Kyllä kelpaa taas Viivin hinkata istumalihaksiaan siihen! 

* * * * *

Huomautus: Tässä jutussa mainitaan firmoja nimeltä, kuten joissain muissakin jutuissamme. Firmat eivät ole maksaneet "mainostamisesta" emmekä edes tee juttuja rahasta. Jos olemme tyytyväisiä johonkin, me kerromme sen. Näihin kaikkiin olemme todella tyytyväisiä ja suosittelemme lämpimästi. Jokaiseen tässä mainituista liikkeistä maksoimme laskut hinnaston mukaan.

Video: Remontin jälkeen koneen käynnistys kotona ekan kerran. Käy aluksi ryypyllä vähän korkealta ja olisi pitänyt pestä kone kunnolla...

Tällainen se on nyt - periaatteessa samannäköinen kuin ennenkin, mutta vähän kiiltävämpi:

Viivi II:n paluu (ja Helsingin Storm on nyt Vantaan Storm)

EDIT: Lisätty uusi Storm
Viivi II oli taas atomeina, mutta on juttu tässä: Kromattu Nainen ja sylintereiden poraus ylikokoon, koreilut ja Viivi. Perjantaina ajoin sen Prätkäpajalta takaisin kotiin ja kyllä Viivi II vain on ihan oma lukunsa. Kone on nykyään käytännössä täysin uusista tai uudenveroisista osista, hiukan uutta kromia pinnalle, uusi satula jne. (<-- Tähän palataan pian, mitä kaikkea talvella on tehty ja miltä näyttää Viivi puettuna kromiin)  ja niin maailman hauskin prätkä oli taas kotona.

Silläkin piti kausi avata ja kurvailla tutut mutkatiet, moottori kun pitää nyt rauhallisesti sisäänajaa. Etenkin Lahelan ja Palojoen välillä tuli vastaan orgilaisia tutusti sormi pystyssä, ja muitakin motoristeja toki paljon joka puolella. Kun tien poskeen pysähdyimme hiukkasen kuvaamaan, niin motoristihenki oli heti voimissaan: ensimmäinen paikalle sattunut prätkä pysähtyi varmistamaan, että kaikki on kunnossa. 

Haltialassa oli yksityistilaisuus, mutta Puksussa legendaarinen Snacky oli tietenkin auki. Sen seurauksena vatsa tuli tankattua ylitäyteen, mutta... jaksaapahan sitten taas ajaa.

Lunta on enää vähän:

V-Poweria tankkiin vanhojen bensojen päälle:

Sitten tien päälle - Viivi II:n ääni on ihanin kaikista, etenkin nyt remontin jälkeen. Meidän korvaamme siis, tosin Ducatista voidaan keskustella... tämähän kuullostaa nyt lähinnä pikku-Ducatilta!

Nokia Lumialla saa halutessaan monta kuvaa sekunnissa, ja luuri osaa laittaa valitut otokset vaikka päällekäin ja lopputulos on aika hauska:

Matkalla piipahdimme myös tutustumaan uuteen Stormin myymälään - Helsingin Storm on nyt Vantaalla, vieressä on mm. All Right ym. Hienot, isot uudet tilat ja edelleen hyvä palvelu! Viivi sai minuutissa kypäräänsä uuden visiirin kiinnitettynä.