sunnuntai 29. joulukuuta 2019

Davás 9: Paluu Lofooteille - aurinkoa, pilveä ja pilvessä






Lofootit on ajettu päästä päähän ja takaisin tässä "Norja. osa 3: Lofootit" -jutussa. Mutta Lofootit on paljon enemmän kuin matka Åhon ja takaisin, Lofootit koostuu useista saarista. Samoin samalla alueella Lofootien yläpuolella pohjoisessa oleva Vesterålenin alue, jonka pohjoinen saari on Andøya, ja sen pohjoisimmassa kärjessä on Andenes. 

Tässä osassa:

  • Parempi reitti Lofooteille
  • Andöya ja Andenes
  • Harstad
  • Omaa aikaa
Neljä viikkoa pohjoisessa 2019

Davás 1: Pessimismi Kainuussa saa iloiseksi! 

Davás 2: Sisään vain eli nautintoja Lapissa!
Davás 3: Varangin vuonon eteläpuolella
Davás 4: Hamningberg - koska se on olemassa
Davás 5: Ilmastonmuutos Berlevågista Kaarasjoelle
Davás 6: Hammerfest ja Gildetun - ylhäältä näkee enemmän
Davás 7: Kuumana kylmässä ja muita iloja Tromssassa
Davás 8: Senja sen kauneus, Narvik ja paljon muuta
Davás 9Paluu Lofooteille - aurinkoa, pilveä ja pilvessä
Davás 10: Näissä et ehkä ole Norjassa pysähtynyt, mutta kannattaa!
Davás 11: Höga kusten ja Ruotsin suurin automuseo
Davás 12: (tulossa)
Davás Bonus: (tulossa)

Narvikista Lofooteille parempaa reittiä

Hinnøyalla on muutamia eri reittejä ajettavana, ja päätimme ajaa niitä samalla - osan jo tullessa Narvikista Harstadiin, ja itse asiassa jo ennen Lofooteille saapumista oli löytynyt paljon mielenkiintoisempi reitti kuin E10, joka on tuttu jo tuosta edellisestä vierailusta. Suositus on ajaa Lofooteille toista kautta eli tietä 825. Pikkutienä se tarjoaa mutkia ja maisemia ihan eri tavalla kuin E10!

Lofooteillakin kannattaa poiketa "isommilta" teiltä vielä pienemmille, pienet mutkatiet antavat sielläkin niin paljon enemmän. Useimmiten pintakin on hyvä, vaikka pahoja poikkeuksiakin on koettu. Lofooteilla kumminkin tiet ovat aina olleet hyviä, hiekkatietkin ihan ajokelpoisia.


Narvikin uusi silta


E6


Fv 825










































Ei ihan auennut...








Lofootien silta


Kaikenlaisia teitä tutkitaan...





Harstadista Andenesiin ja takaisin

Andøyalle päästäkseen on Harstadista joko kierrettävä Hinnøyaa etelään ja sieltä takaisin pohjoiseen, tai sitten mentävä laivalla Refsnesistä Flesnesiin. Laiva lyhentää matkaa noin 50 kilometriä ja laivalla on mukava kahvio. Kun kiertovaihtoehdon tie oli tuttu ennestään, oli valintana laiva. Joskus pilvet ovat niin matalalla, että pienenkin nousun seurauksena sitä ajaa ihan pilvessä!

Andøyan puolella menee Fv 82 suoraan Andenesiin. Ja ihme kyllä, se todellakin menee monin paikoin suoraan. Suoraa tasaista tietä Norjassa, ja pilvisemmällä säällä eivät vuoretkaan leikkaa maisemaa. Paljon mielenkiintoisempi on länsirantaa kiertävä pieni Fv 974. Siinä mutkitellaan perinteisesti meren ja vuorten välissä. 

Andenes on aivan saaren pohjoiskärjessä. Siellä on asuttu ja kalastettu rautakaudesta alkaen! Jälleen joku voi kysyä, miten kummassa, mutta kuten tästä Kuumana kylmässä ja muita iloja Tromssassa-jutusta kävi ilmi, siellä on ennen ollut lämpimämpää - nyt eletään poikkeuksellisen kylmiä aikoja.

Se ei ole oikeastaan kaupunki vaan kylä - 80-luvun alussa siellä on asunut lähes 4000 ihmistä, mutta sittemmin väkiluku on romahtanut. Andenesin historiaa värittää myös 50-luvulla tehty NATOn lentotukikohta.

Jos haluaa katsoa vielä taaemmas, niin alueella on runsaasti jälkiä kivikautisesta asutuksesta (silloin vasta lämmintä olikin!), ja vielä kauemmas ajassa mentäessä päädytään runsaisiin fossiililöydöksiin. Islantilaisille Svalbardin alue on ollut hyvin tuttua ainakin 1192 eli meren yli on silloin menty ihan tuosta vain. Keskiajalla portugalilaiset etsivät pohjoista reittiä (Koillisväylää) itään ja heillekin tämä Svalbardin alue tuli tutuksi. 1596 eräs hollantilainen Willem Barendzoon etsi myös koillisväylää, mutta vaikkei onnistunut, niin meri on nykyisinkin nimetty hänen mukaansa eli Barentsin meri. 1600-luvulla englantilaisetkin etsivät koillisväylää ja samoihin aikoihin valaanpyynti alkoi nostaa kierroksia ja kylä kasvaa, kunnes tuo sanottu huippu oli 1980-luvun alussa. Sittemmin kaupungit ja keskittyminen ovat olleet arkea pohjoisella Andøyan saarellakin, on muutettu isompiin kaupunkeihin.

Andenesissa on nähtävyyksiäkin: aallonmurtaja, jonka rakentamiseksi (1895-1905) rakennettiin parisataa metriä pitkä junarata, on vanha majakka, ja jopa pieni museo. Majakka on oikein perinteinen "oikea majakka" ja museo puolestaan hyvinkin kotikutoinen, omakotitaloon pystytetty museo, jossa on mielenkiintoista historiaa ihmeteltäväksi alkaen esihistoriallisista löydöksistä tähän päivään.


Refsnesin satamassa



Flesnesistä eteenpäin










Melkein pilvessä - vuoristakin näkyy vain tyvet


Pilvien alareunaa hipoen tiellä 85


Pilvet leikkaavat vuoret pois näkökentästä




Yllä ja alla kuvissa sama kohta











Andøyan saarelle


Hämmentävän suoraa


Andenesissa












 
Andenes



 


Andenesin museossa


Andenesin museo


Fv 976 on paljon kivempi tie kuin Fv 82























Poistuminen Andøyalta


















Tie 83 Harstadiin takaisin




Harstad

Harstad on esitelty viime vuotisen norjailun yhteydessä (Norja 3: Lofootit), jolloin esiteltiin myös edestakaisin Lofoottien suosituin reitti eli reitti Åhon (ja takaisin).

Harstad on kaupunki, sieltä on saatavilla kaikkea. Siellä on myös tasokas moottoripyöräliike Zigo MC (Klubbholmen 3, 9409 HARSTAD). Norjassa hinnat ovat vähän korkeammat kuin Suomessa, mutta olennaisinta reissussa tietysti on, että saa varusteita, osia ja huoltoa tarvittaessa.












Omaa aikaa Lofooteilla

Matkalla Narvikista Lofooteille Hra Oma Aika oli jättänyt takaboksinsa auki ja sieltä lensivät taivaan tuuliin hänen uudet sateenkestävät hanskansa. Vasemman hän löysi maantieltä ajettuaan tarpeeksi kauas takaisinpäin. Toisen lämpimän hanskansahan hän hukkasi tielle jo ennen Ivaloa - tietenkin sekin oli oikean käden hanska. No, pelkät rei'itetyt hellehanskat olivat kyllä hyvät Lofoottien ja Vesterålenin keleihin, mutta viikkoa myöhemmin toisaalla keli oli toinen... Harstadissa Hra Oma Aika ei sitten saanut kypärää päästään kuin väkisin päästä repimällä, koska kypärän leukaosan lukitusmekanismi oli rikkoontunut. Onneksi Harstadissa on tasokas prätkäliike esikaupunkialueella, jonne hän ajoi ja sai hankittua uuden, mutta hänen tavaramerkkinsä eli neonkeltainen kypärä vaihtui valkoiseen, koska se oli ainoa sopivankokoinen koko liikkeessä.

Vielä on yksi iso saari alueella tutkimatta - Langøya. Kenties ensi kesänä!

Tutussa Harstadissa oli mukavaa olla taas pari yötä. Kartassa näkyy, kuinka ajaminen ei ole suorittamista vaan ennemminkin pyörimistä alueisiin tutustuen. Tässä kartassa näkyy viikon verran reissua - siinä näkyy tulo Senjan suunnasta Narvikin seudulle (edellinen juttu) ja siitä paljastuu, mihin suuntaan seuraavassa jaksossa mennään!



Valkoinen kypärä antaa luvan ajaa suojatiellä...? 


Kannattaa olla tarkkana - kaikki V-Poweri ei ole bensaa!


Harstadilaiset ovat kivaa porukkaa...


Tie poikki, odottelua Dollyn kanssa


Myöhemmin Hra Oma Aikakin ehti paikalle

Harstadista löytyi jykevää seuraa, joka onneksi ei lauennut herkästi...






Aitauksessa
. . . . . .

(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa", niin saat aina tiedon, kun tulee uusia juttujahttps://www.blogit.fi/oma-aika )

3 kommenttia:

  1. Kiitos taas, kivaa kerrontaa ja upeita kuvia! Hikisen päivn päälle suihku tekee hyvää... ;)

    VastaaPoista
  2. Mahtavilta kukkuloilta alas syöksyvät kaksi kaunista vesiputousta...

    VastaaPoista
  3. Kiitos mukavasta tarinasta ja hienoista kuvista, jälleen!

    Hyvää Uutta Vuotta!

    VastaaPoista