Edellisessä osassa katsottiin paitsi naiskauneutta, myös Bergeniä normituristin näkökulmasta. Liikaa bensahöyryjä hengittäneet motoristituristit puolestaan saattavat pohtia sellaista detaljia. että "Miksi Bergen on olemassa ja onko se Norjan Turku?". Tässä osassa kerrotaan "Bergenin pamaus", "Anne on noita", "Maailman arvokkain lasti" ja muita tarinoita pro-matkailijoille. Päällimmäisenähän on kysymys, miksi Bergeniin on menty asumaan. Siellä nimittäin sataa usein. Kahtena päivänä kolmesta. Enemmän kuin missään muualla Euroopassa. No, tuhat vuotta sitten goretex-vaatteiden ja ilmalämpöpumppujen saatavuus oli aika heikkoa. Kun siihen tietoon yhdistää, että Bergenissä ei ole niin kylmä talvisin kuin muualla samalla leveyspiirillä (siellä voi olla talvisin 20 astetta lämpimämpää kuin Oslossa), niin asian saattaa kuitenkin jotenkin ymmärtää. Oslon, tai silloin nimeltään Kristianian, perusti vuonna 1050 Harald Ankara, joka puolestaan sittemmin kuoli taistelussa Englannissa. Haraldin pojasta Maunusta tuli kuningas, mutta kun vahva, taisteluissa kunnostautunut pikkuveli Olavi palasi Englannista, niin veljekset yhdessä (hah!) päättivät, että vauraampi eteläinen Norja kuuluu Olaville ja Maunu tyytyi karuun pohjoiseen, jossa hän eli enää pari vuotta. Olavista tuli kuningas Olav III Haraldsson Kyrre eli Olavi Rauhaisa), mutta älkää sotkeko häntä Olav II Haraldssoniin, joka oli Se Tyyppi. Kristiania perustettiin norjalaisittain suht laajoille viljelysmaille, mutta Olavi Rauhaisa halusi parhaan mahdollisen satamapaikan ja perusti Bergenin 1070. Tai oikeastaan tuli perustettua Bjargvin, Bjærgvin, Bergvin tai Bjørgvin. Nimi muutettiin vasta 1300-luvulla Bjørgvinistä Bergeniksi. Bergen oli satamansa ansiosta nopeasti Norjan suurin kaupallinen keskus ja siitä tuli jopa Norjan pääkaupunki, kun pääkaupunkius siirrettiin Nidaroksesta (nyk. Trondheim) Bjørgviniin eli Bergeniin vuonna 1219. Vuonna 1299 pääkaupunkius siirtyikin sitten Kristianiaan (nyk. Oslo). Ihmekös Bergeniä sanotaankin Norjan Turuksi. Tiedä sitten onko se kehu vai moite? Turkuhan ei tosin koskaan ole ollut Suomen pääkaupunki, yhden Venäjän maakunnan hallintokaupunki kylläkin, ja sitä ennen Ruotsin itäisen maakunnan... Toisaalta, ei ole Bergenkään koskaan ollut Suomen pääkaupunki, että sikäli tosiaan yhtäläisyyttä löytyy! 😉 | Norja 2023:
|
Valtiovierailut ja todella suuri pamaus
Valtiovierailut tosin eivät olleet siihen aikaan kovin arvostettuja tapahtumia. Niissä nimittäin tapasi aina kuolla satoja tai tuhansia sotilaita ja siviilejä, kun naapurimaan armeija tuli valtiovierailulle.
Valtiovierailuissahan viikingit olivat itse olleet oikein ahkeria ja reippaita edelliset parisataa vuotta, mutta Harald Ankaran saatua Englannissa valtiovierailulla turpiinsa ja menetettyä 6000 viikinkitaistelijaa (vai terroristia?) ja puolustajia kaatui 5000, oli kanaalin toiselta puolelta normanneilla eli viikinkiverisillä helpohko tilaisuus valloittaa koko heikentynyt Englanti, ja sen he tekivät. Ei sinne enää kannattanut viikinkien kauheasti hyökkäillä. Kristityillä valtioilla oli muutenkin vähän erilaiset intressit sotimisen suhteen. Mutta tuli niitä valtiovierailuja silti Bergeniinkin.
Valtiovierailujen rajoittamiseksi kyllä perustettiin 1200-luvulla linnoitus. Sitä siis alettiin rakentaa silloin, ja siinä meni jonkin aikaa, mutta heti toisen maailmansodan aikana se saatiin valmiiksi. Mutta 20.4.1944 se räjähti. Tai oikeastaan hollantilainen kalastusalus Voorbode räjähti, ja sen verran lujaa räjähtikin, että linnan vaurioitumisen lisäksi 158 ihmistä kuoli, 4,800 haavoittui, 131 taloa tuhoutui samantien ja 117 vaurioitui niin pahoin, että ne jouduttiin purkamaan myöhemmin.
Miten kalastualus voi räjähtää noin? Oliko kyydissä mädäntyvää turskaa, josta nouseva metaanikaasu räjähti kipparin sytyttäessä piippuaan? Ei, vaan valtiovierailulle oli tullut neljä vuotta aiemmin eli 1940 saksalaisia, jotka olivat lainanneet kalastusaluksen hollantilaiselta kalastajalta omaan käyttöönsä. Turskan sijasta kyydissä oli 124 000 kiloa räjähdysainetta. Sittemmin kyllä tuumattiin, ettei alus ehkä täyttänyt räjähdysaineiden kuljettamiseen asetettuja normeja - aika yllättävää? Luulisi, että kalastusalukset nimenomaan olisivat parhaimmillaan kuljettaessaan massiivisia määriä räjähdysaineita. Linnoitus kunnostettiin ja on nyt suosittu turistikohde, iso pala mennyttä elämää ja nykyisyyttäkin, nimittäin juhlatilana.
Ei muuten ollut 1940-luvulla ensimmäinen saksalaisten vierailu - vuosina 1393 ja 1429 saksalaisperäinen Vitaaliveljet veljellisesti hyökkäsi Bergeniin, ryösti sen ja jälkimmäisellä kerralla vielä polttivat kaupan päälle. Voi huilu ja viulu, miten pontevia veljiä.
Eikä sekään ollut ensimmäinen vierailu - 1200-luvun lopulla siitä tuli jo Hansaliiton satamakaupunki ja pian koko Norjan merkittävin kauppakeskus. Sieltä vietiin turskaa ja sinne tuotiin 50 vuotta myöhemmin kaiken muun ohella musta surma. Eikä se ollut hyödyllinen ja hyvä maahanmuuttaja, vaan tappoi kantaväestöä, levisi ja lisääntyi koko tarmollaan. Samaan tahtiin norjalaisväestö hupeni kuten muuallakin Euroopassa. Olipas mustaa huumoria.
Miten kalastualus voi räjähtää noin? Oliko kyydissä mädäntyvää turskaa, josta nouseva metaanikaasu räjähti kipparin sytyttäessä piippuaan? Ei, vaan valtiovierailulle oli tullut neljä vuotta aiemmin eli 1940 saksalaisia, jotka olivat lainanneet kalastusaluksen hollantilaiselta kalastajalta omaan käyttöönsä. Turskan sijasta kyydissä oli 124 000 kiloa räjähdysainetta. Sittemmin kyllä tuumattiin, ettei alus ehkä täyttänyt räjähdysaineiden kuljettamiseen asetettuja normeja - aika yllättävää? Luulisi, että kalastusalukset nimenomaan olisivat parhaimmillaan kuljettaessaan massiivisia määriä räjähdysaineita. Linnoitus kunnostettiin ja on nyt suosittu turistikohde, iso pala mennyttä elämää ja nykyisyyttäkin, nimittäin juhlatilana.
Ei muuten ollut 1940-luvulla ensimmäinen saksalaisten vierailu - vuosina 1393 ja 1429 saksalaisperäinen Vitaaliveljet veljellisesti hyökkäsi Bergeniin, ryösti sen ja jälkimmäisellä kerralla vielä polttivat kaupan päälle. Voi huilu ja viulu, miten pontevia veljiä.
Eikä sekään ollut ensimmäinen vierailu - 1200-luvun lopulla siitä tuli jo Hansaliiton satamakaupunki ja pian koko Norjan merkittävin kauppakeskus. Sieltä vietiin turskaa ja sinne tuotiin 50 vuotta myöhemmin kaiken muun ohella musta surma. Eikä se ollut hyödyllinen ja hyvä maahanmuuttaja, vaan tappoi kantaväestöä, levisi ja lisääntyi koko tarmollaan. Samaan tahtiin norjalaisväestö hupeni kuten muuallakin Euroopassa. Olipas mustaa huumoria.
Norjasta tuli osa Tanskaa 1300-luvun lopulla, kun pohjoiset maat muodostivat Kalmarin Unionin eli jonkinlaisen huoltoaseman. Tuon puujalkavitsin ymmärsivät vain kyllin vanhat lukijat, ja kyllin vanhoista lukijoistakin tuo vitsi oli liian vanha, mutta saatiinpa taas rivi täyteen!
Tiesittekö muuten, että Saksassa Dachaun keskitysleirin portin yläpuolella ollut rautainen "Arbeit macht frei"-kyltti varastettiin ja se löytyi aikanaan Bergenin liepeiltä? Ette tienneet. Tiedättekö, miten se tapaus liittyy tähän juttuun? Sen te tiesitte aivan oikein - ei mitenkään.
Tiesittekö muuten, että Saksassa Dachaun keskitysleirin portin yläpuolella ollut rautainen "Arbeit macht frei"-kyltti varastettiin ja se löytyi aikanaan Bergenin liepeiltä? Ette tienneet. Tiedättekö, miten se tapaus liittyy tähän juttuun? Sen te tiesitte aivan oikein - ei mitenkään.
Ennenvanhaan elinkautinen vankeustuomio oli tosiaan elinkautinen - mutta ei se silti yleensä kauan kestänyt... Bergenhusin vankityrmässä ei videopelejä pelattu.
Mitä hyvin erikoista on näissä portaissa? Ne kääntävät vasemmalle.
Sitä ei nykyihminen välttämättä hoksaa ihmetellä.
Nämä portaat kääntävät oikealle, kuten vanhoissa linnoissa tietenkin tapana on. Syynähän oli oikeakätisyys miekan käytössä - helpompi puolustautua hyökkääjää vastaan.
Sitä ei nykyihminen välttämättä hoksaa ihmetellä.
Nämä portaat kääntävät oikealle, kuten vanhoissa linnoissa tietenkin tapana on. Syynähän oli oikeakätisyys miekan käytössä - helpompi puolustautua hyökkääjää vastaan.
Tästä lähdettiin liikkeelle 1200-luvulla.
Yläkuvien tornit tässä oikealla
Linnoitusta kehitettiin bastioni-tyyppiseksi - huomatkaa myös ylälinnoitus
1944 tuli akuutti remontin tarve
Nykyään
Sama linna, kaksi eri tunnelmaa
Katolta näkee kauemmas kuin kellarista. Tosin Venäjällä kellaristakin saattaa näkyä Siperia, ellei sitten putoa kellarin ikkunasta. Mutta nyt ollaan Norjan Bergenissä (lukijalle muistutuksena).
 |
Tässä Håkonshallenissa voisi järjestää vaikka suuria juhlia ja tapahtumia! Yleensä siellä järjestetään suuria juhlia ja tapahtumia. |
Bastionin muodon näkee hyvin ylälinnoituksesta. Se johtuu aika paljolti siitä, että se on ylempänä.
Myös vuonon eteläpuolella on pienehkö bastionityyppinen linnoitus
Maailman arvokkain lasti
Mutta kyllä linnoitus on toiminut ihan menestyksellisenäkin linnoituksena. Tanskan kuningas Fredrik III oli persaukinen ja niin oli myös Englannin kuningas Kaarle II. Vuonna 1664 Intian suunnasta tuli suuri hollantilaislaiva, jonka kuorma oli todella arvokas. Siis ihan järjettömän arvokas. Isompi kuin eurojackpotti moninkertaisena. Maailman arvokkain ikinä: mausteita, silkkiä, ebeniä, 18 515 helmeä, 2933 rubiinia, 3084 timanttia ja 16 580 posliiniastiaa. Lasti oli arvokkaampi kuin silloisen Tanskan valtion vuoden verotulot - eli nykyaikana saalis olisi reilusti yli 100 miljardia eli 100 000 miljoonaa euroa. Se on melko paljon rahaa.
 |
Englantilaisten valtiovierailu Bergeniin maailman arvokkaimman lastin takia |
Norjahan oli tuolloin osa Tanskaa. Englannin valtiollinen kaapparitoiminta merellä oli tiedossa, ja siksi alus ei mennyt Englannin kanaaliin lainkaan vaan kiersi saarivaltakunnan Atlantin puolelta. Myrskyn takia se päätyi kuitenkin Bergeniin, mutta kanuunoistaan huolimatta se ei uskaltanut lähteä, ennenkuin Hollannin sotalaivat tulisivat sitä saattelemaan.
Kaarle ehdotti Fredrikille, että kaapataan laiva ja jaetaan saalis puoliksi. Niinpä Englannin laivasto tuli Bergeniin hakemaan saalista, mutta Fredrikin viestintuoja puolestaan ei syystä tai toisesta saapunut Bergeniin siihen mennessä informoimaan linnoituksen päällikköä. Bergenhusin linnoituksessa oli tarkoitus pysyä puolueettomana Englannin ja Hollannin välisestä rähinästä. Linnoituksessa oli sunnilleen 450 miestä ja 125 kanuunaa. Englantilaisten laivoissa oli kaikkiaan 6000 miestä ja 1000 kanuunaa. Hollantilaisten rahtilaivassakin oli tykkejä, mutta lukija ymmärtänee pienen haasteen taistella rahtilaivalla kokonaista laivastoa vastaan. Englantilaiset avasivat tulen, mutta niin näppärästi ampuivat, että linnoitukseenkin osui ja neljä norjalaista kuoli. Niinpä Bergenhus asettui hollantilaisten puolelle ja alkoi kunnon jyske. Savua tuli niin paljon, etteivät englantilaiset nähneet enää tähdätä, ja niinpä englantilaiset lopulta luovuttivat ja tuli tulitauko.
Siinä asiaa sitten ihmeteltiin ja neuvoteltiin, ja Kööpenhaminasta tuli viimein linnoitukselle viesti olla osallistumatta taisteluihin. Se oli tietysti vähän myöhäistä, ja kun sitten hollannin laivasto saapui paikalle, engelsmannit pysyttelivät loitolla ja rahtialus seilasi turvallisesti Hollantiin.
Mutta sitten pari tyhmää kysymystä. Mistä engelsmannit tiesivät, että Intiasta on tulossa valtavan arvokkaassa lastissa oleva laiva - purjehtiko joku lujempaa edellä vai oliko palkattu afrikkalainen savannijuoksija kipittämään maata pitkin Intiasta Eurooppaan ja soutamaan kanaalin yli Englantiin? Mistä engelsmannit tiesivät, että laiva olikin saapunut Bergeniin? Koulutettu taisteluhylje ui hetkessä Lontooseen kertomaan havainnoistaan? Miten rahtilaiva kutsui Hollannin laivaston pikana apuun? Kenties kirjekyyhkyllä, jolla oli suolaa takapuolessa? Mitä engelsmannit tuhannella tykillään ampuivat - tuskin ainakaan rahtilaivaa, joka olisi lasteineen uponnut vuonon pohjaan ja olisivat jääneet ilman saalista? Ainakaan eivät ilmeisesti osuneet, kun rahtialus huolimatta rankasta tykistötaistelusta seilasi myöhemmin sujuvasti kotisatamaan Hollantiin.
Anne on noita!
Tunnetko Annen? Kannattaa ehkä olla varovainen. Nimittäin jo vuonna 1690 Annea syytettiin noituudesta. Eikä se ollut edes ensimmäinen kerta. Oli syytetty jo vuosikymmeniä aiemmin, mutta hänen pappismiehensä eli meidän kaikkien vanha tuttu Absalon Beyer onnistui vakuuttamaan oikeudelle, että hänen vaimonsa ei suinkaan ole noita. Mutta sittemmin Absalon oli kuollut, eikä Anne enää saanut noiduttua miestään apuun. 38 ihmistä todisti, että Anne on noita ja vahingoittanut ihmisiä sekä karjaa, ja ainakin kuusi ihmistä hän on noitunut kuoliaaksi. Poltettavahan sellainen käähkä oli! |
| Millainen ankka, ei mikään haahka eikä käähkä. (Kuva: Juha Vuorma) |
Vielä Annen polttamisen jälkeen kirkonmiehet syyttivät maallisia tuomareita siitä, että nämä uskovat taikauskoon ja satuihin...
Lukijat tietävät kuitenkin nyt varoa Annea, koska tarinassa ei mainittu, että kuoliko Anne roviolla vai oliko oikea noita ja noitui itsensä vapaaksi ja kiusaa meitä yhä maan päällä. Tai sitten hiukan Annen tuhkaa on ilman mukana mennyt kaikkien naisten keuhkoihin ja se selittää jotkut noituudet, joita miehet joutuvat kokemaan?
Omaa aikaa Bergenissä
Omaa aikaa Bergenissä
 |
| Ilmeisesti harva oli ennenvanhaan 182-senttinen |
Siitä kerrottiin jo tässä. Oli naiskauneuttakin kuvissa, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Seuraavassa jaksossa otetaan suunnaksi Stavanger, jossa tavataan toinen kaunis nainen - miten käy, onnistuvatko ne treffit?
Tulevissa jaksoissa on siis vielä tulossa kaikenlaista tämän päivän asiaa - kuten että miltä tuntuu veneessä ukkosmyrskyssä keskellä Oslon vuonoa, innostutaan suorittamaan upeita vauhdikkaita kanttauksia jalkatapit maata viistäen mutkateillä vuoristossa, ja koetaan lopulta niistä seurannut päättäväisen poliisinaisen suorittama liputus pois radalta ja kuullaan toteamus, että "valtavasti ylinopeutta, ajokortti lähtee heti ja tulee yli 14 000 kruunun sakot". Pääseekö hra Oma Aika kuitenkin poliisinaisen luo yöksi?
Tulevissa jaksoissa myös ihaillaan ihmisvilinää autiossa kylässä ja ajetaan 16 tunnissa 1400 kilometriä eli 1,4 miljoonaa ilometriä naisen takia - miten siinä käy? Paljon on siis vielä tapahtumatta...
________________________
(Jos haluat seurata tätä blogia, niin blogit.fi on siihen kätevä - kirjaudu sinne ja klikkaa tämän blogin kohdalla "Seuraa": https://www.blogit.fi/oma-aika )
